Suomen leijona on yli 300 vuotta Suomea vanhempi ja sen sukulaisia löytyy lahden takaa Skandinaviasta. Karhuvaakunaan siirtymisestäkin on eduskunnassa puhuttu.

Miksi leijona on valittu pohjoisen maan symboliksi, heraldikko Anton Eskola?

— Euroopan valtiolliset vaakunat voidaan karkeasti jakaa kotkiin ja leijoniin. Suomi kuuluu muun Fennoskandian tavoin leijoniin. Leijonan suosio perustunee siihen, että eläin on iso ja pelottava. Lisäksi siinä on ollut kiehtovaa eksotiikkaa. 1500-luvulla harva Euroopassa oli leijonaa nähnyt.

Kuka Suomen leijonan keksi?

— Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa.

— Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös Flanderin kreivien vaakunaan, jossa on hyvin samantapainen leijona. Oletettavasti Boy päätti käyttää hyväksi havaittua mallia.

Miksi Suomen leijonalla on kaksi miekkaa, toinen haarniskoidussa kädessä ja toinen jaloissaan?

— Yleisin teoria on, että kaksi miekkaa viittaavat Karjalan vaakunaan, joka on leijonaa vanhempi. Leijona pitää suoraa miekkaa ja talloo käyrää jalkoihinsa. Haluttiin osoittaa, että Kustaa Vaasan valtakunta ulottui pitkälle itään.

Onko kyseessä uhittelu Venäjälle?

— Tämä on suosittu tulkinta, mutta siitä ei olla yksimielisiä. On jopa ehdotettu, että käyrä miekka viittaisi Turkkiin.

Venäläisillä ei ilmeisesti ollut suuriruhtinaskunnan aikana mitään leijonaa vastaan?

— Ei ollut. Tosin Venäjän aikaan leijonaa piirrettiin eri tavoin. Joskus se esimerkiksi tarttui toisella etukäpälällä käyrään miekkaan.

Oliko leijonan päätyminen Suomen vaakunaan ja valtiolippuun helppo prosessi, historioitsija Tuomas Tepora?

— Leijonavaakuna ja sen punakeltainen väri olivat pitkään Suomen tunnus, mutta 1800-luvun lopulla sinivalkoiset värit nousivat haastajiksi. Symboleista käytiin aika paljon keskustelua. Leijona oli nuorsuomalaisten ja ruotsinkielisen kansanosan tunnus, muut olivat sinivalkoisen kannalla.

— Lopulta päädyttiin kompromissiin ja molemmista tehtiin valtion symboleja. Selkeimmin tämä näkyy siinä, että meillä on erityinen valtiolippu.

Ruotsalaisen kuninkaan haudan vaakuna kelpasi siis itsenäiselle valtiolle?

— Kyllä. Tosin vaakunan päältä poistettiin vuonna 1920 kruunu, kun Suomesta ei tullutkaan kuningaskuntaa.

Onko leijonavaakunaa pyritty korvaamaan jollain tutummalla symbolilla, Anton Eskola?

— 1920-luvulla eduskuntaan asti pääsi ehdotus karhuvaakunasta. 1930-luvulla ehdotettiin uudistusta, jossa kruunu olisi palautettu vaakunan päälle ja sen molemmin puolin olisi laitettu karhut ja alle havuja. Tätä versiota näkee joskus, mutta viralliseen käyttöön se ei ole päässyt.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/08/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.