Kirjamuotojen monipuolisuus tukee lukemista

17.2.2020
Kirjanystävien valinnanvara on teknologian myötä laajentunut. Lukija voi valita painetun kirjan lisäksi sähkökirjan tai äänikirjan. Anna Kajanderin väitöstutkimuksen mukaan kirjojen sähköistyminen on nostanut esille lukijoiden toiveita ja käsityksiä siitä, mitä on hyvä lukeminen, eikä sähkökirja ole painetun kirjan vihollinen vaan yhteistyökumppani.

Haisteletko sinäkin kirjojen tuoksua?

Anna Kajanderin mukaan tapa on yleisesti tunnettu ja liittyy tuoksujen herättämiin muistoihin ja mielikuviin aiemmista lukuhetkistä. 

– Kirjoihin, kirjahyllyihin sekä kirjallisiin tiloihin kuten kirjastoihin liitetty tuoksu, tuntu ja tunnelma yhdessä auttavat keskittymään kirjaan ja irtautumaan muusta arjesta. Kirjoihin ja lukemiseen kerrostuviin merkityksiin vaikuttavat esimerkiksi yhteiset lukuhetket vanhempien kanssa tai mielikuvat kirjastojen hiljaisista äänimaisemista, tuoksuista ja rauhasta.

Lukukokemusten kerrostumat ovat sidoksissa lukemisen tuottamiin kokemuksiin ja voivat myös muuttua läpi lukijaelämän.

Aistikokemukset ovat osa lukemista

– Osa lukijoista haluaa pitää kiinni painetusta kirjasta. He painottavat painetun kirjan olevan ”jotenkin” sähkökirjaa parempi. Kirja esineenä tuntuu ja tuoksuu, kirjalliset tilat ovat kauniita ja tunnelmallisia, Anna Kajander kuvailee.

Varsinaisia syitä näistä (aisti)kokemuksista nauttimiseen osana lukemisen tapoja on kuitenkin vaikeaa selittää. Tämä johtuu sekä yleisesti esineisiin että myös erityisesti lukemiseen liitetyistä puhetavoista.

– Esineisiin liitettäviä tunteita on yleisestikin vaikeaa sanoittaa. Kirjan kohdalla materiaalisuus on nähty lukemisen edellytyksenä mutta samalla toissijaisena asiana: keskeisempiä ovat kirjallisuus ja tekstin tulkinta.

Kirja ja ruutu

Digitalisoituvan arjen kohdalla toiset lukijat toivovat kirjan irrottavan ruuduista, Anna Kajander kertoo.

– Ruudut yhdistyvät johonkin nopeatempoiseen tai kiireiseen, esimerkiksi työelämään.

Nopeuteen ja tehokkuuteen liittyvät painotukset asettuivat vastakkain painettuun kirjaan liitetyn hiljaisuuden, rauhoittumisen ja keskittymisen kanssa.

– Tämä ei tarkoita, etteikö sähkökirjaa voisi hiljentyä lukemaan. Laite ja ruutu kuitenkin yhdistyvät erilaiseen hyötyyn kuin painettu kirja.  

Anna Kajanderin mukaan sähkökirjoista pitävät eivät kuitenkaan aseta eri kirjamuotoja voimakkaasti vastakkain.

– He yhdistivät sähkö- ja äänikirjat toisenlaisiin mielikuviin kuin painetut kirjat, esimerkiksi kätevyyteen, nopeuteen ja helppouteen. Tietyn kirjamuodon suosimisen sijaan he yhdistivät niitä selkeämmin eri tilanteiden mukaan, esimerkiksi lukemalla sähkökirjaa matkoilla, äänikirjaa ajaessa tai painettua kirjaa koti-iltana.

Erilaisia lukutapoja on useita

Anna Kajanderin mukaan sähköiset kirjamuodot tukevat lukemista ja voivat parhaimmillaan lisätä lukemiseen käytettyä aikaa.

Aineiston yli 540 vastaajasta kukaan ei ollut vaihtanut kirjan lukemista kokonaan sähkökirjaan. Painetun kirjan koettiin tarjoavan toistaiseksi parhaimman lukukokemuksen. Tutkimusaineiston keruun aikana 2014 odotettiin yhä, mitä kirjojen lukemiselle ja kirjamuodoille oli tapahtumassa.

– Lukijoita kannattaa tukea tunnistamaan omat toiveensa ja mahdollisuutensa, jotta he voivat löytää itselleen mieluisimman lukutavan. Yhdelle tämä voi tarkoittaa lukutapaa, jonka osana on kirjan koskettaminen ja tuoksu. Toiselle tämä voi tarkoittaa eri lukutapojen yhdistämistä ja laitteiden hyödyntämistä erilaisissa kirjoihin liittyvissä käytännöissä.

***

FM Anna Kajander väittelee 21.2.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, sali 229, Siltavuorenpenger 10.

Vastaväittäjänä on professori Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Hanna Snellman. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.