Suomalaiset eroavat perimältään tavallista enemmän muista kansoista, ja vaikka suomalaisten geneettiset juuret ovat enimmäkseen Keski-Euroopassa, myös itäinen vaikutus näkyy selvästi.
Tohtori Päivi Lahermon ja professori Juha Keren johtamassa tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien perimää aiempaa tiuhemmalla kammalla: lähes tuhannesta näytteestä tutkittiin yli 200 000 yksilöllisesti vaihtelevaa perimän kohtaa, niin sanottua snippiä.
Tutkimus on julkaistu PLoS ONE -tiedelehdessä.
Ei ollut yllätys, että keskieurooppalaiset kansat osoittautuivat geneettisesti hyvin samankaltaisiksi keskenään, sillä samansuuntaisia tuloksia on saatu eräissä muissakin viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa. Yllättävää sen sijaan on se, miten paljon ruotsalaiset, länsisuomalaiset ja erityisesti itäsuomalaiset eroavat perimältään sekä toisistaan että keskieurooppalaisista.
Myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja, ja länsisuomalaiset, erityisesti suomenruotsalaiset, ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset.
"Suomalaisten suuret geneettiset erot ja pienempi monimuotoisuus johtuvat maan poikkeuksellisesta väestöhistoriasta: myöhäisen asutuksen, pienen asukasmäärän ja eristyneisyyden vuoksi suomalaiset ovat ajautuneet geneettisesti erilleen Keski-Euroopasta. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa ja myös paikallisesti Suomen sisällä", toteaa Päivi Lahermo.
Lahermo ja Kere muistuttavat, että geeniperimän yksityiskohtaisella tuntemuksella on merkitystä monien sairauksien geneettisten syiden etsinnässä.