6 700 lehtileikettä 209 lehdestä, kolmestatoista eurooppalaisesta maasta, kymmenellä kielellä. Siinä Helsingin yliopiston uuden saksan kielen professorin Hartmut Lenkin tämän hetken tärkein tutkimusaineisto, niin sanottu Helsinki Commentary Corpus -kokoelma.
Vuonna 2013 kerätyn aineiston tarkoitus on selvittää suostuttelun tyylejä eri puolilla Eurooppaa.
— Corpuksen tekstit ovat pääkirjoitusten kaltaisia kantaa ottavia tekstejä, joissa tyypillisesti yritetään vakuuttaa lukija kirjoittajan näkökulmasta. Siksi ne ovat hyvä katsaus siihen, millaisia retorisia keinoja eri puolilla Eurooppaa käytetään.
Kielitieteilijänä Lenkiä kiinnostaa myös, missä määrin kielten suostuttelukeinot eroavat toisistaan.
Analyysi on kesken, mutta toistaiseksi merkittävimmät erot näyttävät kuitenkin muodostuvan lehtien toimituskulttuureista.
— Aineistossa on mukana sekä iltapäivälehtiä että tavallisia sanomalehtiä. Iltapäivälehtien tyyli näyttäisi kauttaaltaan olevan aggressiivisempaa ja suorempaa kuin pohdiskelevimmissa sanomalehdissä.
Suostutteluanalyysi on osa Lenken pitkää työtä medialingvistiikan alalla. Ala on kiinnostava, koska lehtien käyttämä kieli on muutoksessa.
— Lehtien tekstilajit sekoittuvat yhä useammin, eikä aina ole helppoa sanoa missä uutinen päättyy ja kantaaottava teksti alkaa.
Hän epäilee syyksi sosiaalista mediaa, jossa käytetty tyyli ulottuu myös lehtiin.
— Kansalaiskeskustelu on nykyään erittäin helppoa, kun ajatuksensa saa nopeasti julki. Välillä tosin tuntuu, että kynnys on jo liiankin matalalla, Lenk toteaa.
Vaikka median kieli on Lenkin tärkein tutkimuskohde, tervetuliaisluennossaan hän aikoo kuitenkin puhua kutistuvan oppiaineensa tilanteesta ja näkymistä.
— Saksan kielen osaaminen laskee huolestuttavasti. Aloituspaikkojen määrä on tippunut yli puolella, koska hakijoita ei riittänyt, hän kertoo.
— Saksa on kuitenkin yli sadan miljoonan ihmisen äidinkieli ja tärkeä kieli esimerkiksi kaupan kannalta. Olisi tärkeää, ettei sen osaaminen ihan rappeutuisi.