Helvi Hämäläisen 1920-luvun lopulla kirjoittamassa pienoisromaanissa Kaunis sielu (julkaistu vuonna 2001) ilmestyneessä päähenkilökertoja pelkää seksuaalista haluaan, joka kohdistuu naiseen, hänen oman sukupuolensa edustajaan.
— Kertoja diagnosoi itsestään lakkaamatta ja liittää ”hulluutensa” usein juuri normeja rikkovaan seksuaalisuuteen, Anna Ovaska kertoo.
Vaikka psyyken sairauden perusta olisi neurobiologinen, kulttuuri osaltaan värittää ja muokkaa kipua. Syyllisyys ja häpeän aiheet riippuvat opituista normeista. Meihin juurrutettu ihmiskuva määrää, millaisia kokemuksia kauhistumme, tutkija sanoo.
Yksi hänen väitöstutkimuksensa tavoitteista oli selvittää, miten fiktio voi auttaa ymmärtämään kärsimystä.
Toisen kokemusta ei pidä omia
— Tutkimilleni kirjoille on yhteistä todentuntu ja ruumiillisuus, jotka avaavat lukijalle päähenkilöiden poikkeuksellista kokemusmaailmaa.
Samaan aikaan tekstit ovat kuitenkin esteettisesti tarkkaan harkittuja niin, että ne myös etäännyttävät, Ovaska sanoo.
— Lukija ei voi ajatella, että hän tietäisi, miltä kertojasta tuntuu. Tapahtuu kohtaamisia, mutta ei silti toisten kipeiden kokemusten omimista.
Jorma Korpelan Tohtori Finckelman (1952) ja Maria Vaaran Likaiset legendat (1974) luokitellaan usein skitsofrenian kuvauksiksi.
— Korpelan teoksen voi tosiaan nähdä psykoosin ennakko-oireiden hienona, tarkkana kuvauksena, mutta haluan luennassani välttää diagnosoimista.
Vaaran teos puolestaaan on hyvin omaelämäkerrallinen: osa Suomeen 1970-luvulla rantautunutta tunnustuskirjallisuutta. Psykiatri, kirjailija Claes Andersson laati siihen jälkisanat.
Normeja voi muuttaa
Neljännestä teoksesta, Timo K. Mukan Tabusta (1965), Ovaskalla on aivan uutta sanottavaa.
— Kirjaa on tulkittu Mukan antamien ohjeiden mukaan myyttien ja symbolien läpi, mutta minun lukutapani on feministinen. Mielestäni ”tabu” viittaa seksuaaliseen väkivaltaan ja romaani on hyväksikäytetyn tytön trauman kuvaus.
Psyyken sairauksia ei pidä romantisoida eikä niitä voi kieltää, tutkija tähdentää. Hän toivoo kuitenkin helpotusta sairastuvien ja pahoin voivien elämään.
— Kulttuurin normit tuottavat myös turhaa psyykkistä kipua, josta voimme pyrkiä eroon.
Anna Ovaskan väitöskirja Fiktioita hulluudesta. Särkyneet mielet ja maailmat suomalaisessa modernistisessa kirjallisuudessa tarkastettiin humanistisessa tiedekunnassa 28.2.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Minä toivon -palstalla 2/2020.