Muutama vuosikymmen sitten japanilainen ravintola oli eksoottinen. Nyt sushia saa joka ostoskeskuksesta, ja edelläkävijät haluavat jotain muuta. Seuraava trendi saattavat olla oranssit viinit.

Vielä 30 vuotta sitten vain ennakkoluulottomimmat eurooppalaiset olivat maistaneet sushia. Ylipäänsä suhde moiseen japanilaiseen ruokaan oli hyvin hämmentynyt: että raakaa kalaako ne tosiaan syövät?

Tänään sushiravintoloita löytyy jokaisesta ostoskeskuksesta, ja ajatus sushista eksoottisena ruokalajina voi tuntua oudolta. Tämä osoittaa ruokakulttuurin nopeaa muutosta, toteaa Helsingin yliopiston uusi sosiologian professori David Inglis.

— Ruoka on kiinnostava aihe, koska se on niin lähellä arkea ja jatkuvassa muutoksessa. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten maailmasta etsitään aina uusia vaikutteita. Japanilainen ruoka ei enää kiinnosta edelläkävijöitä, nyt pitää olla esimerkiksi indonesialaista. Toisaalta hyvin iäkkäistä tai pienituloisista ihmisistä löytyy niitäkin, jotka eivät ole vielä maistaneet sushia.

Skottilainen Inglis pitää Suomea erittäin kiinnostavana tutkimuskohteena.

— Otetaan esimerkiksi viini. Suomessa juotiin pitkään oluita ja väkeviä, viini oli vain kapean yläluokan harrastus. Kaikki on kuitenkin muuttunut parissa vuosikymmenessä: Alkojen valikoimat ovat kasvaneet ja ihmiset ostavat ennakkoluulottomasti viinejä eksoottistakin viinimaista.

— Tarkoitukseni on tutkia, miten asiat lähtivät 1990-luvulla kehittymään.

Eikä kehitys ole pysähtynyt vieläkään. Inglis veikkaa seuraavaksi trendiksi oransseja viinejä. Ne valmistetaan viinirypäleistä kuten muutkin viinit, mutta niillä on epätavallinen väri ja maku.

— Oransseja viinejä ei vielä juuri tunneta, mutta muutama trendikäs ravintola tarjoilee niitä jo Helsingissäkin. Sieltä ne leviävät myös muille.

Sosiologina Inglisin suurin kiinnostuksen kohde on pitkän aikavälin muutos. Viime aikoina hän on kuitenkin huomannut pohtivansa paljon myös nopeaa ja yllättävää muutosta: Brexitiä.

— Se saa minun niin surulliseksi. Yksi syy, miksi halusin pois Britanniasta, oli halu pysyä eurooppalaisena.

Suomen mediassa kerrottu kuva brexitistä on hänestä yksipuolinen.

— Siinä kuuluvat vain Lontoon näkökulmat. Haluaisin kirjoittaa siitä, miten ero koetaan Englannin maakunnissa sekä Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa.