Arkeologisen tutkimusaineiston valikointia tulisi arvioida tarkemmin

Kaikessa tutkimuksessa tehdään valintoja sen suhteen, miten hyödynnettävä aineisto rajataan. Arkeologiseen tutkimukseen sisällytettävä aineisto valikoituu monella tapaa jo ennen tutkijan tekemiä rajauksia. Tutkimuksen itsensä tuottamaa valikoitumista ei ole juurikaan tutkittu.

Tuula Tynjä tarkastelee väitöstutkimuksessaan talteenottotavan vaikutusta arkeologisen esineaineiston laatuun ja määrään. Talteenottotavalla hän tarkoittaa sitä, millaisin kriteerein löydetystä arkeologisesta esineaineistosta valitaan se materiaali, joka otetaan talteen ja se materiaali, joka hylätään ja heitetään pois.

Tarkasteltava aineisto on kaivettu kahden arkeologisen projektin yhteydessä Kinneretin asuinpaikalta nykyisen Israelin alueella.

− Koska kyseessä on yksi asuinpaikka, jossa kaivetut alueet ovat lähellä toisiaan, voidaan muut aineiston muotoutumiseen vaikuttavat seikat olettaa minimaalisiksi. Kinneretissä eri tavoin talteen otettujen rautakautisten keramiikka-aineistojen vertailu osoittaa, että erilaiset talteenottotavat tuottavat sekä laadullisesti että määrällisesti erilaisia aineistoja. Tästä syystä talteenottotapa tulisi raportoida, väittelijä kiteyttää.

Systemaattisesti kerätty aineisto antaa täsmällisemmän kuvan kaivetusta aineistosta

Perinteisesti keramiikka-aineiston talteenotossa on suosittu hyvin säilyneitä esineitä ja kaivetusta aineistosta on säilytetty valikoima. Kahdella kaivausalueella otettiin vuodesta 2003 alkaen käyttöön aiempaa intensiivisempi talteenottotapa. Tällöin kaikki keramiikka-astioiden reunakappaleet säilytettiin ja analysoitiin. Intensiivisen talteenoton seurauksena käytettävissä oleva aineisto on suurempi ja sitä voidaan pitää tilastollisesti edustavana.

− Kun vertasin tilastollisesti edustavaa osa-aineistoa valikoivasti kerättyyn aineistoon, kävi ilmi, että valikoivasti kerätyssä aineistossa pienet suljetut astiat olivat yliedustettuja, kun taas yleisimmät astiaryhmät, kulhot ja keittoastiat, olivat aliedustettuja. Vastaavaa astiaryhmien yleisyyden vinoumaa esiintynee erityisesti varhaisissa raporteissa. Tämän vuoksi intensiivisempää talteenottotapaa tulisi suosia, Tynjä arvioi.

Varsinaisen talteen ottamisen ja pois heittämisen lisäksi merkittäviä valintoja ovat myös ne tavat, jolla kaikki löydetty aineisto − mukaan lukien hylätty − dokumentoidaan.

− Mitä tarkemmin hylätty aineisto dokumentoidaan, sen paremmin tiedeyhteisöllä on mahdollisuus arvioida aineiston edustavuutta suhteessa kaikkeen kaivettuun keramiikkaan. Tämä parantaa myös aineiston pohjalta tehtyjen johtopäätösten luotettavuuden arviointia, Tynjä päättää.

***

Vanhan testamentin eksegetiikan oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus "From the Field to the Publication - The Retrieval and Presentation of Pottery – a Case study from Early Iron Age Tel Kinrot, Israel" (Kentältä kirjaksi - Talteenottostrategian vaikutus arkeologiseen esineaineistoon) järjestetään 8.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on Dr. Eran Arie, The Israel Museum, ja kustoksena professori Martti Nissinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri