Arkeologia korjaa luuloja juutalaisten ja kristittyjen suhteista

12.8.2015
Galilealaisesta synagogasta tehdyt löydöt kertovat, että juutalaisuudella oli myöhäisantiikissa luultua enemmän tilaa.

Pohjois-Israelista, Kinneretin kaivauksilta löydettiin tänä kesänä antiikin aikaisen synagogan mosaiikkilattia. Mosaiikit ovat osa 300-luvun lopussa tai 400-luvun alussa rakennettua Horvat Kurin synagogaa. Kaivausten suomalainen johtaja Raimo Hakola  pitää löytöä merkittävänä.

− Tällaisen lattian löytyminen Galilean maaseudulla sijaitsevasta synagogasta vahvistaa kuvaa siitä, että paikallisilla yhteisöillä oli taloudellisia resursseja rakentaa koristeellinen julkinen rakennus, sanoo Uuden testamentin eksegetiikan dosentti, akatemiatukija Hakola.

Myöhäisantiikin aikaisia mosaiikkilattioita on aiemmin löydetty yläluokan yksityisasunnoista sekä julkisista rakennuksista, kuten temppeleistä, synagogista ja kirkoista.

− Mosaiikissa olevassa piirtokirjoituksessa mainittu henkilö, Elazar, on ollut yhteisössään suhteellisen varakas henkilö, joka on voinut tukea synagogan rakentamista taloudellisesti. Hän on myös ensimmäinen Horvat Kurin asukas, jonka tunnemme nimeltä.

Keisarin säädökset unohduksissa

Uusien synagogien rakentamista yritettiin Hakolan mukaan rajoittaa 400-luvun alkupuolella muun muassa kristittyjen keisarien antamilla säädöksillä.

− Galileassa näillä kielloilla ei kuitenkaan näytä olleen suurtakaan merkitystä, vaan synagogien rakentaminen ja kunnostaminen alueella jatkui pitkään. Horvat Kurin synagogaa kunnostettiin ja uudistettiin vielä 500-luvun lopulla tai 600-luvun alussa.

Helsingin yliopiston tutkijoiden löytö on todiste juutalaisen ja sitä ympäröineen myöhäisantiikin kulttuurin kosketuksista.

− Näyttääkin siltä, että paikalliset synagogayhteisöt ja alueella sijainneet kristilliset pyhiinvaelluskeskukset elivät rinnakkain ainakin suhteellisen sopuisasti.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että kauppasuhteet eri ryhmien välillä olivat tavallisia. Esimerkiksi osa Horvat Kurin synagogan kattotiilistä on valmistettu Vähässä-Aasiassa, nykyisen Turkin alueella.

Synagogan tarkka ikä vielä arvoitus

Kokonaisuudessaan Horvat Kurin kaivaukset vahvistavat kuvaa siitä, että juutalaisuus säilyi Galileassa elinvoimaisena vielä pitkään sen jälkeen, kun kristinusko nousi poliittiseen valta-asemaan alueella. Aiemmin on ajateltu, että kristinusko kavensi huomattavasti juutalaisten synagogayhteisöjen elintilaa.

− Mosaiikkilöydöksemme sekä Horvat Kurista aiemmin löydetty kivinen tuoli kuuluvat selkeästi myöhäisantiikin aikaisten synagogien sisustukseen. Kesällä 2012 löydetyn kivisen pöydän alkuperäinen käyttötarkoitus on kuitenkin vielä epäselvä, Hakola sanoo.

Arkeologisella aineistolla on kristinuskon ja juutalaisuuden historian tutkimuksessa yhä keskeisempi rooli.

Avoinna on edelleen myös synagogan tarkka ikä.

− Mosaiikkilattia edustaa rakennuksen varhaisinta osaa, jonka tarkka ajoitus on vielä epäselvä. Ensi kesänä jatkamme kaivauksia synagogan lattiatason alla ja sen välittömässä ympäristössä, jotta saisimme tarkempaa tietoa rakennuksen tarkasta ajoituksesta.

− Arkeologisella todistusaineistolla on kristinuskon ja juutalaisuuden historian tutkimuksessa yhä keskeisempi rooli, ja haluamme olla ensimmäisten joukossa analysoimassa uutta tietoa.

Horvat Kurin synagogan kaivausprojekti alkoi vuonna 2010, ja sitä ovat Helsingin yliopiston rinnalla rahoittaneet Leidenin yliopisto Alankomaista, Bernin yliopisto Sveitsistä sekä yhdysvaltalainen Wofford College. Kaivausten johtajina toimivat Hakolan lisäksi professori Jürgen Zangenberg Leidenistä, tohtori Stefan Münger Bernistä ja professori Byron McCane Wofford Collegesta.

Teologisesta tiedekunnasta kaivauksiin osallistuvat Suomen Akatemian rahoittamat tutkimuksen huippuyksiköt Järki ja uskonnollinen hyväksyminen sekä Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa. Lisäksi kaivauksia on tukenut Suomen Lähi-idän instituutin säätiö

Lue myös: Horvat Kurin synagogasta Israelista löytyi antiikinaikainen mosaiikkilattia

Lue lisää aiheesta: Kieli & kulttuuri