Länsimaisiin rakenteisiin sidoksissa olevan opetuksen sijaan Aasian katolinen kirkko tulkitsee ja ilmaisee kristinuskoa maanosan ominaispiirteet huomioiden. Teologiassa korostuu pyrkimys harmoniaan ja erilaisten näkemysten toisiaan täydentävyys. Toisten uskontojen seuraajat mielletään ”kanssapyhiinvaeltajiksi”.

Jukka Helteen väitöstutkimus osoittaa, että Aasian katolisten piispainkokousten federaation (FABC) kontekstuaalinen teologia avautuu parhaiten Raamatun, tradition sekä aasialaisten ominaispiirteiden kautta. Jälkimmäistä määrittävät maanosan uskonnot, kulttuurit sekä sosiopoliittiset realiteetit, erityisesti köyhyys.

− FABC on katolisen kirkon merkittävin edustaja Aasiassa. Federaation teologiassa näkyy Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen vaikutus, Helle kertoo.

− FABC:n tavoitteena on tulla ”todellisesti aasialaiseksi” (truly Asian) kaikilla tavoilla. Ajoittain FABC tulkitsee aasialaisuutta (”Asianness”) myös essentiaalisesti ja kulttuuriromanttisesti, väittelijä jatkaa.

Yhtenä aasialaisuuden korostuksen syynä on FABC:n toteama kirkon ja sen opetuksen liiallinen sitoutuminen länsimaisiin rakenteisiin.

− Toisaalta FABC liittyy laajempaan aasialaiseen teologiseen virtaukseen, jossa etsitään keinoja tulkita ja ilmaista kristinusko käyttäen hyväksi aasialaisia piirteitä. Tällaisia ovat muun muassa pyrkimys harmoniaan sekä erilaisten näkemysten toisiaan täydentävyys, Helle kuvailee.

Inklusiivista teologiaa

Edustamassaan kontekstuaalisten realiteettien positiivisessa tulkinnassa FABC poikkeaa väittelijän mukaan paikoitellen Vatikaanin edustamasta katolisen uskon tulkinnasta. Tämä on johtanut ristiriitoihin myös Vatikaanin edustaman kirkon opetusviran kanssa.

Erot tulevat esille erityisesti Aasian toisten uskontojen merkityksessä.

− FABC:n mukaan Aasian muut uskonnot ovat sekä Jumalan sallimia että tahtomia. Toisten uskontojen pelastava asema säilyy myös evankeliumin julistamisen jälkeen. Toisten uskontojen seuraajat ovat ”kanssapyhiinvaeltajia”.

− FABC:n uskontoteologiassa kolmiyhteinen Jumala on kaikkien uskontojen sisältämän totuuden perimmäinen syy samalla kun uskontojen erilaisuus tunnustetaan. Ollessaan dialogissa Aasian kontekstisten realiteettien kanssa katolisen kirkon ajatellaan kasvavan kohti täydemmän totuuden ymmärtämistä, Helle tiivistää.

Federaation kirkko-opissa Jeesus ei ole muukalainen Aasiassa.

− Tällä painotuksella on vaikutusta myös kirkon missioon Aasiassa: FABC:n missiologinen malli on ”Aasian kansoille” (ad), ”Aasian kansojen keskuudessa” (inter) sekä ”Aasian kansojen kanssa” (cum). Näin eläen ja julistaen Aasian katolinen kirkko löytää oman identiteettinsä todellisesti katolisena ja todellisesti aasialaisena kirkkona.

Tutkimuksen aineistolähteenä on FABC:n kirjallinen materiaali vuosilta 1970-2012.

***

TM Jukka Helle väittelee 23.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Towards a Truly Catholic and a Truly Asian Church - An Asian Wayfaring Theology of the Federation of Asian Bishops’  Conferences (FABC) 1970-2012". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorium XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Stephen Bevans, Catholic Theological Union, Chicago, ja kustoksena professori Miikka Ruokanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.