Viisi asiaa, jotka kestävyysmurroksesta kannattaa tietää
Kestävyysmurros tarkoittaa monella yhteiskunnan ja elämän osa-alueella yhtä aikaa tapahtuvaa suurta muutosta, joiden avulla turvataan ympäristön kantokyky.

1. Avainsana: kokonaisvaltaisuus

Kestävyysmurros tarkoittaa sitä, että maapallon kantokyvyn säilyttämiseksi meidän pitää saada aikaan merkittäviä muutoksia muun muassa ruoantuotannossa, asumisessa, energiantuotannossa ja liikenteessä – ja tehdä se oikeudenmukaisesti.

Muutoksen tekeminen ei ole yksin poliittisten päättäjien tai tavallisten ihmisten käsissä, vaan se on tarpeeksi vaikuttava vain, jos toimeen ryhdytään yhtä aikaa monella eri tasolla: lainsäädännössä, yritystoiminnassa ja yksityisten ihmisten elämässä. Kestävyysmurroksen kokonaisvaltaiset tavoitteet muuttuvat kouriintuntuvammiksi, kun murros pilkotaan osiin.

Talousmurrokseen sisältyy esimerkiksi se, että valtio käyttää ohjauskeinojaan, jotta yritystoiminta saadaan ohjattua kohti kestävämpiä toimintatapoja ja pitkään kestävien tuotteiden valmistusta. Muun muassa arvonlisäverotuksen muokkaamisen avulla tuotteen korjaamisesta voidaan tehdä uuden ostamista edullisempaa.

Kestävyyteen liittyy olennaisesti myös kaupunkisuunnittelu. Yksi työkalu on kaupunkien rakenteen tiivistäminen, joka vähentää riippuvuutta autoliikenteestä, edistää joukkoliikenteen kehittämistä ja auttaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä.

Tiivistäminen voi myös toisaalta luoda haasteita, jotka eivät ole linjassa kestävyysmurroksen kanssa. Haasteena on esimerkiksi, miten samaan aikaan pystytään varaamaan riittävästi tilaa kaupunkiluonnolle sekä sen tarjoamille rentoutumis- ja virkistäytymismahdollisuuksille.

2. Irti fossiilisista polttoaineista

Fossiiliset polttoaineet ovat huomattava kasvihuonepäästöjen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttaja. Energiamurros tai energiasiirtymä on kestävyysmurroksen kuumimmassa ytimessä, sillä olemme edelleen hyvin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista sekä energian tuotannossa, asumisessa että liikkumisessa. Riippuvuudesta on kyettävä irrottautumaan mahdollisimman rivakasti.

Irtautumista edistää esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman määrän kasvattaminen sekä biopolttoaineiden käytön ja sähköautojen osuuden lisääminen.

Valtion sääntelyä, erilaisia tukia ja hinnoittelun muutoksia tarvitaan siihen, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja energian talteen ottaminen nykyistä paremmin on ihmisille arjessaan houkuttelevaa ja mahdollista. Sama koskee omalta osaltaan myös yritystoimintaa.

Suomen tukipolitiikka tukee edelleen varsin vahvasti fossiilisia energiamuotoja, eikä energiasiirtymä ole vaivaton sen kummemmin yhteisö- kuin henkilötasollakaan.

– Tutkimusten mukaan ei riitä, että ihmisiä rohkaistaan ja informoidaan ja hyvien asioiden tapahtumista tuetaan. Kestävyysmurrokseen pääsemiseksi tarvitaan, että samanaikaisesti kielletään niitä asioita, joita ei saa tehdä ja rohkaistaan niitä, jotka pitää tehdä. Tämä on poliittisesti erittäin vaikeaa, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen myöntää.

Vaikeaa on myös se, että kestävyysmurros ei olemassa olevista tai suunnitelluista tukitoimista huolimatta kohtele kaikkia tasapuolisesti. Joillakin kärsii elinkeino, toisten on uudessa tilanteessa myllättävä asumiseensa, liikkumiseensa ja vapaa-aikaansa liittyvät palikat kokonaan tai osittain uusiksi.

Toisaalta osa energiaan ja sen kulutukseen liittyvistä asioista on myös vapaavalintaisia. Asuntoa on lämmitettävä jollakin keinoin, mutta esimerkiksi lentomatkojen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä suuri osa meistä voi päättää itse.

3. Kohti kasvispitoisempaa ruokavaliota

Tapamme tuottaa ruokaa ja syödä kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja samalla ilmastonmuutos edetessään vaikuttaa siihen, miten voimme tuottaa ruokaa. Naudanlihan ilmastokuorma on moninkertainen kasviproteiiniin nähden, ja lihan käytön vähentäminen länsimaisessa ruokavaliossa on välttämätöntä. Härkäpavun ja muiden proteiinipitoisten kasvisten viljelyalaa on lisättävä sen sijaan, että pinta-alalla tuotetaan rehua lihaksi kasvatettaville eläimille.

Jokainen roskiin heitetty ruoka-aines merkitsee hukattua työtä ja energiaa. Ruokaketjun voimavarat ja oma kukkaro kiittävät, kun suunnittelemme ostokset ja ateriat huolellisesti.

Elintarviketuotannossa ja -teollisuudessa kestävyysmurros merkitsee esimerkiksi sitä, että pystymme pienentämään energiankulutusta ja että käytössä on entistä enemmän kestäviä energiamuotoja. Toimintatavat sovitetaan niin, että luonnolle ja sen monimuotoisuudelle ei aiheuteta haittaa.

Elintarviketuotannon hävikki vähenee, kun tuotannon sivuvirtoja käytetään hyödyksi aiempaa tehokkaammin. Tässä puolestaan auttavat tutkimuksesta syntyvät innovaatiot, joiden avulla jopa aiemmin pois heitetystä raaka-aineesta saadaan uusia elintarvikkeita.

Innovaatiot voivat tuoda myös kokonaan uudenlaisia ruoka-aineita. Haukkaisinko tulevaisuudessa sieniproteiinia tai jo valmistusprosessissa luontaisesti B12-vitamiinia sisältävää leipää?

4. Vanha normaali ei palaa

Energiakriisin aikana moni saattaa elätellä ajatusta, että laitetaan kestävyysmurros sähkön tuotanto- ja saantiongelmien vuoksi hetkeksi jäihin ja pyritään kohti kestäviä toimintatapoja myöhemmin.

Janne Hukkisen mukaan rauhoittumisesta ei kuitenkaan ole toiveita, sillä monenlaiset krooniset ja hiipivät kriisit ovat tulleet jäädäkseen.

– Käsillä on nyt uusi tilanne ja uusi aikakausi, jossa erilaisia ympäristö-, energia- ja muita kriisejä tulee toinen toisen perään. Kestävyysmurrostakaan ei voi ajatella edistettäväksi esimerkiksi sillä tavoin, että Suomessa nyt tässä tilanteessa ja pakon edessä käynnistetään hiilivoimaloita, mutta kun tullaan takaisin normaaliin, palataan sitten kestävyysmurroksen pariin, Hukkinen toteaa.

5. Tutkimus tarjoaa tietoa ja työkaluja kestävyysmurrokseen

Kestävyysmurroksesta, sen taustoista, toteutuksesta ja vaikutuksista löytyy runsaasti tutkittua tietoa. Korkealaatuinen, monitieteinen ja vaikuttava perus- ja soveltava tutkimus tuottaa sitä jatkuvasti lisää.

Helsingin yliopistossa ja sen yhteistyökumppaneiden joukossa kestävyysmurrokseen paneutuvat erityisesti muun muassa Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS, tiedekuntien ja muiden yksiköiden tutkimusryhmät sekä Kestävyyspaneeli.

Tiedekulman Suunnanmuutos-ohjelmasarjassa 22.11.–1.12.2022 pohditaan, miten talous, eläminen ja energian- ja ruuantuotanto uudistetaan niin, että hyvinvointi silti säilyy – ja paranee. Tervetuloa tapahtumiin tai striimin äärelle!

Kestävyysmurros vaikuttaa kaikkeen

Kestävyysmurrosta nimitetään myös kestävyys- tai vihreäksi siirtymäksi, mutta ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen liputtaa kestävyysmurros-sanan puolesta.

– Murros on hyvä ja kuvaava sana. Sillä on kaksi merkitystä – yhtäältä se kertoo purkamisesta, toisaalta rakentamisesta. Vallalla on nykyisin hieman optimistinen hypetys, että kestävyysmurroksessa siirrytään jouhevasti kokonaan uudenlaiseen, kestävään yhteiskuntaan, jossa kaikki toimii hienosti. Mutta kysymys on ensin nimenomaan vanhojen toimintojen murtumisesta.

Kestävyysmurros toteutuu samanaikaisesti kuudella elämän eri osa-alueella:

  • kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet
  • kestävä ja oikeudenmukainen talous
  • kestävät ruokajärjestelmät ja terveelliset ruokatottumukset
  • kestävän energian saanti kaikille
  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kestävyys
  • globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen

Lähde: Kestävyyspaneeli: Kuusi polkua kestävyyteen