Globaalin kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren tutkii johtamassaan hankkeessa ”Repair and responsibility in ruined environments” miten ennallistaa ja eheyttää alueita, joissa on pitkään harjoitettu massiivista öljynporausta ja kaivostoimintaa, toteutettu laajoja patohankkeita ja perustettu isoja puuplantaaseja.
– Kaikki nämä toiminnot linkittyvät globaaliin energiatuotantoon eli eivät siis ole vain projekteja jossakin tuolla kaukana, Nygren kertoo.
Halvempaa työvoimaa mutta millä ehdoilla?
Nygrenin hankkeen tutkimuskohteena ovat muun muassa Meksiko, Bolivia, Chile, Indonesia ja Kambodža. Hankkeessa tutkitaan maiden energiantuotannon vahvoja kytköksiä globaalin pohjoisen energiatarpeisiin ja -ratkaisuihin. Työvoima on halvempaa etelässä mutta onko talous ympäristöä tärkeämpi?
– Jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien ihmisten elinympäristöissä tehdään valtavia maansiirtoja, ruoppauksia, alueellista vedenkiertoa on muutettu, ja osa alueiden pinta- ja pohjavesistä ja maista on pahasti saastunut tai köyhtynyt osaltaan juuri isojen energiantuotantohankkeiden vuoksi Nygren vastaa kysymykseensä.
Argentiinassa, Boliviassa ja Chilessä ovat maailman suurimmat litiumvarastot ja alkumetallia pumpataan suolajärvistä muun muassa sähköautojen akkujen valmistamiseen. Pumppaaminen on halvempi ratkaisu kuin maaperästä louhiminen, vaikka se kuluttaa pohjavettä.
– Minkälaisia riskejä ja sosiaalisesti epätasaisesti jakautuvia haittoja liittyy litiumin ja muiden strategisten mineraalien tuottamiseen sähköautojen tarpeisiin, varsinkin kun näitä mineraaleja tuotetaan Boliviassa, Chilessä ja Argentiinassa kuivilla alueilla, joissa on pulaa vedestä ja litiumin tuotanto kuluttaa paljon vettä?
Indonesiassa puolestaan perustetaan valtavia öljypalmu- ja puuplantaaseja globaalin pohjoisen biopolttoainetarpeeseen. Meksikossa porataan öljyä sekä mantereella että merellä sekä oman maan että globaalin pohjoisen tarpeisiin.
– Miten ottaa huomioon valtavien patojen aiheuttamat vedenkierron muutokset ja vaikutukset ihmisten ruoantuotantoon ja toimeentuloon ja miten puuplantaasien perustaminen vaikuttaa herkkien troppisten suoekosysteemien ja paikallisten ihmisten elämään ja toimeentuloon. Nämä kaikki on otettava huomioon, kun suunnitellaan jatkotoimia?
Eri energiamuodot fossiilisista uusiutuviin ovat sidoksissa toisiinsa
Eri energiantuotantomuodot ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Fossiilisten polttoaineiden tuotanto ei ole hävinnyt uusien energiatuotantomuotojen myötä.
Nygrenin mukaan on tärkeää tarkastella sitä, mikä on öljyteollisuuden merkitys tulevina vuosikymmeninä muuttuvassa energiantuotannossa ja miten öljy-yhtiöt osallistuvat elinympäristöjen ennallistamiseen, ihmisten toimeentulomuotojen parantamiseen ja sosiaaliseen eheyttämiseen alueilla, joissa öljyä on porattu vuosikymmeniä ja porataan jatkossakin.
Kenelle kuuluu vastuu alueiden ennallistamisessa?
Nygreniä kiinnostavat kysymykset vastuullisuudesta.
– Kenelle kuuluu vastuu tällaisten alueiden ennallistamisesta, toimeentulomahdollisuuksien parantamisesta ja sosiaalisesta eheyttämisestä? professori miettii. – Millaisia tulevaisuuden näkymiä tällaisilla alueilla on ja miten löytää uudenlaisia selviytymisstrategioita, vaikuttamisen keinoja ja tapoja olla osallisena päätöksenteossa?
– Tutkimme, miten tällaisia lähes tuhottuja elinympäristöjä voidaan ennallistaa ja eheyttää niin, että ympäristöistä saadaan elinkelpoisia ja energiatuotanto voi olla jatkossa kestävämmällä ja vastuullisemmalla pohjalla.
Nygrenin mukaan on tärkeää, että alueiden ihmiset kokevat, että epätasaisesti jakaantuneet haitat ja pitkään kasautuneet kärsimykset tulevat tunnustetuiksi, ja että ihmisillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin heidän elinympäristöjään koskevissa suunnitelmissa.
Sosiaalinen eheytyminen ympäristötuhojen jälkeen ei tapahdu yksin vaan mukaan on saatava yritysmaailma, valtio ja erilaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat paikallisten ihmisten lisäksi.
Lue lisää
Heikkinen, A., Nygren, A. & Custodio, M. 2023. The slow violence of mining and environmental suffering in the Andean waterscapes. Extractive Industries and Society
Nygren, A. & Lounela, A. 2023. Remaking of wetlands and copying with vulnerabilities in Mexico and Indonesia. Water Alternatives 16(1): 295-320.
Käkönen, M. & Nygren, A. 2022. Resurgent dams: Shifting power formations, persistent harms, and obscured responsibilities. Globalizations.
Nygren, A. 2021. Water and power, water’s power: State-making and socionature shaping volatile rivers and riverine people in Mexico. World Development 146: 1-17.