Hiilijalanjäljen mittareita, riskien hallintaa ja erilaisia strategioita energiamurroksen toteuttamiseen. Muun muassa näitä keinoja tutkijat voivat tarjota yrityksille kestävän sopeutumisen tueksi, kertoo ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.
– Voimme tällä hetkellä antaa yrityksille ihan huikeaa osaamista siitä, mitkä asiat syövät luontopääomaa, Korhola sanoo.
Kestävällä sopeutumisella ympäristöriskeihin tarkoitetaan, että yhteiskunnat ovat joustavia ja tunnistavat etukäteen esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja sotien kaltaiset kriisin paikat. Niin talous, energiaratkaisut kuin ruokajärjestelmä viedään vastuulliselle pohjalle.
– Lähtökohdaksi ei voida ottaa sitä, että nykyinen olisi kestävää, Korhola muistuttaa.
Energiamurroksessa huolehdittava koko ketjun vastuullisuudesta
Korholan mukaan yksi kestävän sopeutumisen kannalta kriittisistä aloista on energiasektori. Tutkimuksen tuella energiamurroksen toteuttamiseen voidaan hahmotella erilaisia strategioita: keskitetäänkö toimet esimerkiksi sektoreihin, jotka tuottavat päästöjä eniten, vai katsotaanko mitkä energiantuotantomuodot ovat haitallisimpia.
– Maailmassa on suunnaton määrä supersaastuttajia paitsi hiilidioksidin myös metaanin suhteen. Lisäksi on tärkeää tiedostaa erilaiset aikajänteet: millä toimenpiteillä saadaan nopeimmin tuloksia.
Tutkijat auttavat yrityksiä hahmottamaan myös energiamurroksen sudenkuoppia. Korhola muistuttaa, että uusiutuva energia ei vähennä päästöjä, ellei se samalla syö fossiilista energiaa. Lisäksi on pidettävä mielessä, että kaikki vastuulliselta näyttävä ei välttämättä ole sitä. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian raaka-aineista ja komponenteista valtaosa tulee Kiinasta, missä niiden valmistamiseen liittyy suuri pakkotyön ja ympäristövaurioiden riski. Oleellista onkin tarkastella koko tuotantoketjua eikä vain lopputuotteen vastuullisuutta.
Korhola muistuttaa, että maailman bruttokansantuotteesta jopa yli puolet riippuu luonnosta. Jatkossa yritysten onkin otettava huomioon ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvointi, jos ne tahtovat menestyä.
– Luontopääomalle täytyy laittaa hintalappu, ja sen pitää tulla mukaan kaikkeen kirjanpitoon.
Tutkijoilla ja yrityksillä on paljon annettavaa toisilleen
Korholan mielestä suomalaisella elinkeinoelämällä on hyvät lähtökohdat kestävään sopeutumiseen. Yrityksistä löytyy paljon edistyksellistä ajattelua esimerkiksi hiilineutraaliudesta. Elinkeinoelämän ja yliopiston kannattaakin tehdä tiivistä yhteistyötä ja käyttää asiantuntijoita ristiin opetuksessa. Myös investoinnit perustutkimukseen ovat tulevaisuuden kannalta oleellisia.
– Jos haluamme tehdä jotain uutta ja innovatiivista, yritysten kannattaa sijoittaa tietoon, Korhola sanoo.
Korholan oma tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen, Helsingin yliopistossa kerää parhaillaan varoja luontopääomaprofessuurin perustamiseen. Sen avulla voitaisiin kartuttaa ymmärrystä Suomen merkittävistä luontopääomista, kuten soista, metsistä ja niiden eliölajeista, sekä etsiä keinoja niiden elinvoiman lisäämiseen.
Korhola muistuttaa, että pilaantuneitakin ekosysteemejä voidaan vielä elvyttää ja luonnonjärjestelmät ovat mukautumiskykyisiä. Siksi on tärkeää säilyttää toivo.
– Jos teemme oikeita asioita ihmiskuntana, niin luonto on meidän puolellamme.
Tule kuulemaan lisää kestävästä sopeutumisesta ja energiamurroksesta Helsingin yliopiston Science and Business in Dialogue -tapahtumaan Tiedekulmaan 28.9. klo 8–10. Tilaisuus on ensisijaisesti suunnattu yrityspäättäjille ja Helsingin yliopiston tutkijoille. Mukana keskustelussa ovat professori Atte Korholan lisäksi myös Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren, St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja yliopistotutkija Kaisa Matschoss Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Tilaisuuden avaa yliopiston tutkimus- ja innovaatiovararehtori Jouni Hirvonen ja keskustelua moderoi varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.