Miten nuoret näkevät ihmislajin tulevaisuuden?

Antroposeenin lapset -hanke paneutuu ympäristötunteisiin ja siihen, kuinka lapset ja nuoret hahmottavat lajienväliset suhteet.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2023.

Paikka ja hetki vaikuttavat kykyyn kuvitella. Lapsen ei ole helppo maalailla tulevaisuuksia luokkahuoneessa, jossa hänen taitojaan usein arvioidaan. Seuraava oppitunti alkaa ehkä pistokokeilla.

— Kun lähdimme lasten kanssa koulun kasvihuoneessa toimivaan pienoiseläintarhaan, ajatukset aukesivat ihan eri tavalla, tutkijatohtori Riikka Hohti kertoo lasten ja eläinten suhteita kartoittaneesta tutkimuksestaan.

Hohti on kiinnostunut tunteiden tilannesidonnaisuudesta ja siitä, millaista on elää lapsena ympäristökriisien keskellä. Aikakautemme, antroposeeni, ei tarkoita hänelle vain historianjaksoa vaan myös mielikuvituksen kriisiä sekä ontologista kriisiä: olemisemme perustan rapautumista.

— Luonnon ja kulttuurin suhde täytyy määrittää uudestaan, samoin ihmisen suhde muihin lajeihin, Hohti sanoo.

Tutkijat paneutuvat lasten ympäristötunteisiin museoissa ja harrastuksissa

Juuri alkaneessa Antroposeenin lapset -hankkeessa Hohti ryhmineen paneutuu ympäristötunteisiin ja niiden kollektiivisiin muotoihin, ilmapiireihin.

Mutkikkaille eettisille kysymyksille on Hohdin mukaan koulussa huonosti tilaa, joten tutkijat havainnoivat lapsia muodollisen kasvatuksen reunamilla kuten museoissa ja harrastuksissa.

Keskeistä ihmisen uuden roolin etsinnässä on se, kuinka ymmärrämme paikkamme lajina lajien joukossa.

— Miten näemme monilajiset yhteisöt ja riippuvuudet? Millaista kasvatus ja opetus on, kun irrottaudumme ajatuksesta, että historia olisi ihmisen omaelämäkerta? Sehän ei ole. Me emme saavuta asioita yksin.

Ei hyödyntäjä eikä sähäkkä pelastaja

Tutkimuksen tärkeä innoittaja on antropologi Anna Lowenhaupt Tsing.

— Tsing sanoo, että tositarinoita uusilla tavoilla kertomalla kehitämme monilajisuuden havaitsemista ja luomme uusia, maailmaa rakentavia yhteyksiä.

On vain varottava, ettei luonnon hyödyntäjän itseymmärrys korvaudu ajatuksella, että lajimme on sähäkkä maailman pelastaja.

— Pelastamisen ajatus tukeutuu samoihin hierarkioihin, joista ongelmamme aiheutuvat. Täytyisi malttaa asettua kuulolle ja hidastaa, vaikka toiminnan aika on — niin kuin poikani pienenä sanoi — viimeistään nyt.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

KUKA Kasvatustieteilijä, kestävyystutkija Riikka Hohti.

MISSÄ Luonto- ja taidekerhossa, partiossa, eläintarhassa, museossa.

MITÄ Tutkii lasten ympäristötunteita ja monilajisia suhteita etnografisena havainnointina ja työpajoissa. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.