Uusiutuvan energian kysyntä kasvaa samalla kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa. Laajamittainen energiainfrastruktuuri voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisyhteisöihin. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistetaan näitä ristiriitoja ja tuetaan merituulivoiman kehittämistä oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Jamie Jenkins havaitsi väitöstutkimuksessaan, että merituulivoima voi teknologiana sopia Suomen uusiutuvan energian siirtymään, mutta sillä on kahtalaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, asianosaisiin sidosryhmiin ja kestävyyden eri ulottuvuuksiin. Myönteisiä vaikutuksia ovat muun muassa puhdas ja uusiutuva sähkö, kansallisen energiavarmuuden parantaminen, uudet työpaikat sekä koulutusohjelmien kehittäminen. Kielteisiin vaikutuksiin kuuluu merenpohjaan kajoaminen, vaikutukset meriluonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin, lintuihin ja lepakoihin kohdistuva törmäysriski sekä kemikaalivuodot.
– Merituulivoiman kestävän kehittämisen tueksi tunnistettiin useita ratkaisuja, muun muassa luparakenteiden selkeyttäminen vahvaan ja perinpohjaiseen ympäristövaikutusten arviointiprosessiin puuttumatta, sidosryhmien riittävä ja merkityksellinen osallistaminen mahdollisten vaikutusten tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi, sekä täydentävien teknisten ratkaisujen kehittäminen ja niihin liittyvä tutkimus, toteaa Jenkins maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Jenkinsin mukaan vaikutusten minimoimiseksi ja tasapainoisen kehitystyön tukemiseksi on olennaisen tärkeää sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa kaikkia vesistöjä koskevat toimintaperiaatteet samalla kun säilytetään laadukas ympäristövaikutusten arviointiprosessi. Lisäksi hän korostaa, että asianosaisten sidosryhmien mielekäs osallistaminen voi rajoittaa kehityksen yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia ja tukea oikeudenmukaista siirtymää. Varastoinnilla ja muilla täydentävillä teknisillä ratkaisuilla voidaan lisäksi minimoida tuuliolosuhteiden vaihtelun vaikutusta.
– Käytännössä tutkimustulokset voivat auttaa tuulivoiman kehittämiseen osallistuvia päättäjiä, suunnittelijoita ja sidosryhmiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Tutkimusprosessi myös helpotti sidosryhmien välistä yhteistyötä ja viestintää sekä edisti yhteisymmärrystä merituulivoiman mahdollisuuksista. Kiinnostus merituulivoimaan kasvaa, joten tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi, Jenkins toteaa.
Jamie Jenkins väitteli 17.1.2025 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Offshore Wind 2035 – Pathways for Renewable Energy Transition in Finland". Vastaväittäjänä oli apulaisprofessori Mikaela Vasstrøm Agderin yliopistosta ja kustoksena Kari Hyytiäinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.