Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen on tutkinut kestävyysmurrosta ja ympäristökriiseihin varautumista johtamissaan konsortioissa muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Kotkassa.
– Enemmänkin pitäisi puhua ja patistaa, Hukkinen sanoo.
Suomi ei ole lintukoto, jossa eletään kaikelta suojassa
– Suomessa yhä eletään kuin lintukodossa, jossa mitään ei tapahdu eikä mihinkään tarvitse varautua. Myrskytkin ohittavat Suomen ja suuntaavat Ruotsiin ja Norjaan. Viimeisimmät myrskyt ja niiden aiheuttamat tuhot ohittivat Suomen vain hyvällä tuurilla, emme me mitenkään maagisesti ole suojattu katastrofeilta.
Mutta juuri katastrofi, konkreettinen tapahtuma, tarvitaan ennen kuin Suomessa ryhdytään poliittisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Suomessa ympäristökatastrofit eivät Hukkisen mukaan mallinnusten perusteella kuitenkaan ole ihan yhtä pahoja kuin Välimeren maissa. Ääri-ilmiöiden todennäköisyys on silti suurempi kuin koskaan. Lintukoto ei kanna.
– Jos tilanteesta halutaan etsiä jotain positiivista, niin kriisit voivat nostaa poliittista kannatusta. Näinhän kävi esimerkiksi pääministeri Sanna Marinille koronapandemian aikana.
Kestävyysmurros näkyy kaupunkirakenteissa
Hukkisen hankkeissa on simuloitu Kööpenhaminan vuoden 2011 ankaraa myrskyä tuomalla se Helsinkiin, Tampereelle ja Kotkaan. Päättäjillä oli mahdollisuus nähdä mitä tapahtuu ja miltä myrskyn jäljet näyttävät. Hukkisen mukaan päättäjillä on tieto siitä, mitä voi tapahtua, mutta todellisuus on aina shokki. Lisäksi poliittisten päätösten on mahduttava budjettiin. Raha ratkaisee ympäristökriiseihin varautumisessa ja niihin sopeutumisessa.
Kaupunkien infrastruktuuri uudistetaan kestäväksi ja asukkaille turvalliseksi. Silti Helsingissä tulva on Hukkisen mukaan kriittinen.
– Jos etelästä tulee hyvin runsaita sateita ja tuuli on kova, tulvavesi voi nousta useita metrejä.
Ympäristökriisejä on ennakoitava ja niihin sopeutumista on suunniteltava
Suomessa pitäisi osata ennakoida, muuten kriisinhallinta on jatkuvassa stressitilassa. Hukkisen mukaan tulvat ja jäämyrskyt lisääntyvät, mutta ympäristökriisejä ja niihin varautumista ei voi perustella historialla, koska sellaista ei vielä ole. Esimerkkejä on vain muista maista.
– Kaliforniassa kestävyysmurrokseen on sopeuduttu jo niin, ettei osavaltion suurin vakuutusyhtiö enää myönnä uusille taloille kotivakuutusta.
Sopeutuminen ympäristökriiseihin kattaa kaiken. Niitä yritetään samanaikaisesti hillitä, fossiiliset polttoaineet halutaan kieltää, mutta yhtälö on hyvin vaikea. Lähes kaikkea pitäisi suunnitella uudelleen kaupunkirakentamisesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tiloista on tehtävä kestäviä. Pitkittyneiden helteiden varalle tarvitaan jäähdytysjärjestelmiä. Rankkasateet ja kuivuudet aiheuttavat sopeutumishaasteita ruoantuotannolle. Jotkut vieraslajit levittävät uudentyyppisiä tauteja. Sopeutuminen edellyttää ennakoivia tietojärjestelmiä kaikilla toimialoilla.