Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä

Itämeren suojelu ei ole täysin omissa käsissämme, sillä ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat siihen vahvasti. Elintarviketuotannon ja meriympäristöihin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita.

Itämeri on häiriöherkkä ekosysteemi. Muuttuva ilmasto, meren saastuminen ja sen luonnonvarojen hyödyntäminen vaikuttavat Itämeren meriekosysteemin toimintaan ja rakenteeseen.

Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan heikentävän maatalouden edellytyksiä monilla maapallon alueilla, jotka ovat tällä hetkellä elintarviketuotannossa vahvoja. Tämä voi johtaa kalastuksen ja maatalouden laajentamiseen Itämeren alueella.

–  Nykyisten ja tulevien päättäjien tärkein huolenaihe onkin, miten sovittaa elintarviketuotantoon ja meriympäristöihin liittyvät tavoitteet yhteen. Itämeren suojelu ei ole täysin omissa käsissämme, vaan ilmastonmuutos ja globaalit yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat haasteiden suuruuteen, sanoo professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan kasvattavan ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta.

– Tämän takia rehevöitymisen torjunta ja HELCOM:in Itämeren toimintasuunnitelman kuvaamien yhteisten ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaikeutuvat.

Globaalimuutokset väkiluvussa ja kulutustottumuksissamme ovat tärkeitä meriekosysteemin tilaa ohjaavia tekijöitä. Ne voivat jopa olla ilmastonmuutosta merkittävämpiä.

– Esimerkiksi muutos kohti terveellisempää ruokavaliota vähentäisi merkittävästi ravinnekuormitusta ja helpottaisi pitkällä aikavälillä meren hyvän tilan tavoittamista, Kari Hyytiäinen toteaa.

 

BONUS BALTICAPP -tutkimushanke (2015–2018) on osa BONUS-tutkimusohjelmaa (Art. 185). Hankkeen lopputiivistelmä on luettavissa täällä.