Eurooppalaiset tiedepaneelit koolla Helsingissä - miten kestävyysmurrokseen saadaan vauhtia?
Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli ja Ilmastopaneeli järjestävät 14.–15.9. EEAC-verkoston 30-vuotisjuhlakonferenssin Helsingissä. Konferenssin teemana on ratkaisevan toiminnan vuosikymmen ja sen tavoitteena on pohtia kriittisiä toimia kestävyysmurroksen edistämiseen tällä vuosikymmenellä.

Kaksipäiväinen konferenssi tuo yhteen laajan joukon asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista, valtionjohdosta ja -hallinnosta – niin Suomesta kuin ympäri Eurooppaa – keskustelemaan siitä, millaisia ovat seuraavat tieteeseen ja tutkimukseen perustuvat askeleet kohti välttämätöntä siirtymää tämän ratkaisevan toiminnan vuosikymmenen aikana.

Konferenssiin voi osallistua paikan päällä Paasitornissa. Verkossa voi kuunnella avauspuheenvuorot ja keynote -esitykset. Ilmoittaudu tapahtumaan 12.9. mennessä.

Ajantasaiset tiedot tapahtumasta löytyvät EEAC-verkoston tapahtumasivuilta englanniksi.

Tiedepaneelit edistävät tutkitun tiedon käyttöä päätöksenteossa. Helsingin yliopisto on yksi Kestävyyspaneelin taustaorganisaatioista. Monitieteiset paneelit koostuvat eri tieteenalojen huippuasiantuntijoista, ja kussakin paneelissa on jäseninä myös Helsingin yliopiston professoreita.

EEAC on eurooppalainen ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin keskittyvien tiedepaneelien verkosto

EEAC-verkostossa (The European Environment and Sustainable Development Advisory Councils Network) on mukana 18 tiedepaneelia 14 eri maasta. Verkoston jäsenet edustavat laajasti eurooppalaista tiedeyhteisöä.

Juhlavuonna konferenssin teemana on “ratkaisevan toiminnan vuosikymmen”. Elämme kriittistä vuosikymmentä, jonka aikana Euroopan on tehtävä harppaus kestävään tulevaisuuteen. Esimerkiksi kestävän kehityksen Agenda 2030, sen kansallista toimeenpanoa ohjaavat tiekartat sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ovat keinoja, joilla kestävyys- ja ilmastotavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet ovat kovat, mutta riittävätkö esitetyt keinot tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten voimme yhdessä saada aikaan sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja kaikki mukaan ottavan järjestelmätason muutoksen kestävään tulevaisuuteen? Miten varmistamme, että toimintamme mahtuu maapallon kantokyvyn rajoihin?

Suomalaiset tiedepaneelit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli (Kestävyyspaneeli) tukee kestävään kehityksen vaikuttavaa päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua Suomessa tuomalla siihen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä sekä edistää ympäristö-, talous- ja sosiaalisten kysymysten yhteensovittamista. Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti verkosto Helsus, Luke ja SYKE ottivat vastuun paneelin toiminnan koordinaatiosta vuoden 2019 alusta. Lue lisää paneelin toiminnasta.

Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin rooli tieteellisenä, riippumattomana asiantuntijapaneelina on määritelty ilmastolaissa, ja vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ilmastopaneelin työtä tukeva sihteeristö sijaitsee Helsingin yliopiston yhteydessä. Lue lisää paneelin toiminnasta.

Suomen Luontopaneeli kokoaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Luontopaneeli on riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Sen rooli ja tehtävät määritellään parhaillaan uudistettavana olevassa luonnonsuojelulaissa. Luontopaneelin työtä tukeva sihteeristö sijaitsee Jyväskylän yliopiston yhteydessä. Lue lisää paneelin toiminnasta.