Energiasiirtymän toteuttamisessa ei kannata viivytellä, vaikka tilanne Euroopassa on vaikea. Tätä mieltä olivat Helsingin yliopiston Science and Business in Dialogue -tapahtumassa puhuneet tieteentekijät. Yliopistotutkija Kaisa Matschoss arvioi, että muutokselle olisi nyt laajempaakin kannatusta. Kuluttajat ovat huomanneet, että esimerkiksi riippuvuus Venäjän energiasta ei ole ollut hyvä idea.
– Jos meillä olisi saatu vihreä siirtymä tehtyä jo 20 vuotta sitten, niin emme olisi tässä tilanteessa.
Myös ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan mielestä pakko on hyvä kannustin. Korhola muistutti Tiedekulmaan kokoontuneita kuulijoita, että yksi kasvi- tai eläinlaji häviää maapallolta joka kolmas minuutti ja hiilidioksidia syntyy noin 38–40 miljardia tonnia joka vuosi.
– Turvallisen elämän ja hyvinvoinnin rajat alkavat tulla vastaan.
Kaikki keinot tarvitaan käyttöön
Mutta miten kestävä energiasiirtymä saadaan aikaan? Korholan mielestä hyvä tavoite olisi päästä eroon kivihiilestä. Helppoa se ei ole. Hänen mukaansa fossiilisen energian käyttö on vähentynyt maailmassa 2000-luvulla vain vähän, vaikka uusiutuvaa energiaa on samaan aikaan lisätty runsaasti.
– Jokin tässä yhtälössä ei toimi. Tarvitsemme järeämpiä toimenpiteitä.
Korholan mielestä järkevintä olisi tehdä monia myönteisesti vaikuttavia asioita yhtä aikaa. Käyttöön pitäisi ottaa koko puhtaan energiantuotannon paletti, myös ydinvoima. Tärkeässä roolissa ovat myös vetytalous, hiilidioksidin poisto ilmakehästä, kulutuksen vähentäminen, kiertotalous ja huomion kohdistaminen sektoreihin, jotka tuottavat lämmittäviä päästöjä eniten.
– Listallani on myös asteittain nostettava hiilivero, jonka tuotto ohjataan investointeihin tai keksintöihin.
Globaali solidaarisuus on välttämätöntä
Myös tilaisuudessa puhunut St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen piti kivihiilestä luopumista hyvänä tavoitteena. Hänen mielestään keskeistä on, miten energiajärjestelmiä rakennetaan kehittyvissä maissa. Hiilivoimaloita nousee maailmaan koko ajan lisää, ja niiden käyttöikä on pitkä.
– Tämä on paljon olennaisempi asia kuin se, minkälaisia toimia teemme, että saamme viimeisenkin hiilitipan pois EU:n alueelta.
Anttosen mukaan länsimaihin tarvitaan lisää sääntelyä, jotta uudet innovaatiot pystyvät kilpailemaan fossiilisten energianlähteiden kanssa. Lisäksi on osoitettava globaalia solidaarisuutta.
– On välttämätöntä, että osallistumme omalla osaamisellamme ja taloudellisilla resursseilla kehittyvien talouksien energiajärjestelmien rakentamiseen.
Energiamurros haastaa myös suomalaisen sähköntuotannon. Sähköyhtiö Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren kertoi, että Helen aikoo seuraavan kahden vuoden aikana lopettaa kivihiilen käytön.
Jatkossa yhtiö satsaa muun muassa tuulivoimaan ja hajauttaa energiantuotantoaan. Helsinkiin tulee kymmeniä laitoksia ympäri kaupunkia. Tavoitteena on, että myös asiakkaat voivat tuottaa itselleen ja markkinoille energiaa.
Yhtiön on tähyttävä lähivuosien lisäksi 2030-luvullekin, sillä energiainvestoinnit vaativat pitkäjänteistä työtä.
– Kun lähdemme tekemään jotain projektia, voi kestää kymmenen vuotta, ennen kuin se on valmis.
Energiajärjestelmän muutos edellyttää kuluttajien hyväksyntää
Yliopistotutkija Kaisa Matschossin mukaan akateemisissa keskusteluissa on hahmoteltu sellaista tulevaisuutta, jossa kansalaiset itse omistaisivat energiantuotantoa ja osallistuisivat siihen. Iso kysymys on kuitenkin, miten energiamurros toteutetaan niin, että siihen pääsevät mukaan muutkin kuin varakkaat.
– Jos tahtoo aurinkoenergian tuottajaksi, täytyy olla rahaa ostaa aurinkopaneelit, Matschoss havainnollisti.
Hänen mukaansa moni kuluttaja on nyt huolissaan paitsi energiakriisistä myös muutoksen nopeasta vauhdista. Ihmiset haluavat pitää kiinni saavutetusta elintasosta ja miettivät, kärsiikö esimerkiksi maaseutu energiasiirtymästä muita enemmän.
– Kuluttajat ymmärtävät, että tässä ovat pelissä isot asiat.
Matschossin mukaan kuluttajat tarvitsevatkin nyt kriisiuutisten keskelle positiivisia näkymiä ja tulevaisuuden uskoa. Yritysten ja kuntien on tärkeää viestiä, että ne osallistuvat omalta osaltaan energiamurroksen toteuttamiseen.
Innovaatioista apua esimerkiksi sähkön varastointiin
Avainasemassa kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän vauhdittamisessa ovat tiedepohjaiset keksinnöt. Ne voivat auttaa esimerkiksi varastoimaan tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettua sähköä. Lisäksi tarvitaan puhtaan energiantuotannon ratkaisuja, jotka toimivat ympäri maailmaa ja skaalautuvat helposti. Suurella osalla maapallon asukkaista ei edelleenkään ole sähköä käytössään.
Tärkeää on myös energiasiirtymän poliittinen ohjaus ja se, että päättäjät ymmärtävät, mitä eri ratkaisuista seuraa. Tutkimus auttaa näkemään pitkälle tulevaisuuteen.
– Tarvitsemme tiedeyhteisöä kertomaan poliitikoille, mitkä ovat oikeasti järkeviä toimintatapoja, Westergren kiteytti.
Katso koko keskustelu ja osallistujien alustukset Tiedekulman sivuilta!