Kaupungeilla on edessään isoja muutoksia: jotta niissä voitaisiin jatkossakin elää hyvää elämää, päästöjä on leikattava ja lajien kirjoa varjeltava – lyhyesti sanottuna varmistettava, että ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet saavutetaan mahdollisimman nopeasti. Tiellä on silti vielä esteitä.
– Meiltä puuttuu työkaluja, jotka auttaisivat kansalaisia ja organisaatioita navigoimaan muutoksessa, toteaa Helsingin yliopiston kestävyystieteen professori Christopher Raymond.
Siksi Raymond ja joukko suomalaistutkijoita ovat nyt yhdistäneet voimansa yritysten ja kaupunkien kanssa Transformative Cities -hankkeessa, joka sai Suomen Akatemialta 2 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2023–2025. Tavoitteena on tuottaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tueksi tietoa ihmisten arjesta kaupungeissa ja vauhdittaa kestävyysmurrosta.
Raymondin mukaan murrosta jarruttavat rahoitusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme. Ne suosivat asioiden säilymistä ennallaan. Kaupunkien pulmana on myös politiikka, joka ei tue järjestelmätason muutosta: ministeriöillä, kaupungeilla ja eri teollisuudenaloilla voi olla kaikilla omat hiilineutraalisuus- ja biodiversiteettistrategiat, joita ei ole sovitettu yhteen. Lisäksi kaupunkisuunnittelu edellyttäisi lisää tietoa siitä, mitä asukkaat ja yritykset toivovat kestävältä tulevaisuudelta.
– Tarvitsemme datavirtoja ja järjestelmiä, jotka voivat koota nämä odotukset yhteen, Raymond kiteyttää.
Uusia digisovelluksia kestävän arjen tueksi
Yksi tutkijoiden kumppaneista on Kone, jonka kanssa Helsingin yliopisto solmi sopimuksen strategisesta yhteistyöstä maaliskuussa 2022. Koneen missiona on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa.
– Transformative Cities -hankkeen ohjausryhmässä mukana oleminen tarjoaa meille arvokasta tietoa siitä, kuinka kaupunkilaisia voidaan osallistaa kestäviin muutoksiin. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kehitettäessä digitaalisia sovelluksia, jotka auttavat ihmisiä pohtimaan muun muassa arkisten valintojensa kestävyysvaikutuksia, kertoo Koneen strategisesta ennakoinnista vastaava Jaana Hyvärinen.
Tutkijoiden kanssa Kone tahtoo selvittää, miten yhtiö voi hyödyntää eri datavirtoja päätöksenteossaan.
– Saamme yhteyden eri alojen huippututkijoihin, jotka lähestyvät kestävyyttä poikkitieteellisesti. Se auttaa meitä kerryttämään tietoa, jota voimme soveltaa ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämisessä.
Isoja mahdollisuuksia kestävyysmurroksen vauhdittamiseen piilee liikenteen solmukohdissa, jotka kokoavat rautatiet, metrot, bussit ja pyöräilymahdollisuudet saman katon alle. On tärkeää löytää uusia tapoja rohkaista kansalaisia matkustamaan kestävästi ja rakentaa latauspisteitä hiilineutraaleille kulkuvälineille.
Lisäksi kaupunkeihin täytyy rakentaa viherkattoja, viherseiniä, sadepuutarhoja ja kosteikkoja. Luontopohjaiset ratkaisut voivat tukea ihmisten hyvinvointia, minimoida haitallisia valumia imemällä sadevettä, vähentää tulvariskiä ja turvata makean veden ekosysteemejä, Raymond kuvailee.
Yritykset voivat auttaa lajikadon pysäyttämisessä
Joulukuisessa YK:n luontokokouksessa lähes 200 maata sitoutui suojelemaan kolmasosan maapallon biodiversiteetistä vuoteen 2030 mennessä. Raymondin mukaan yrityksillä on tärkeä rooli tavoitteen saavuttamisessa. Niiden on pystyttävä sisällyttämään luontoa ennallistavat ja suojaavat toimenpiteet liiketoimintasuunnitelmiinsa.
–Aiheen ymmärtäminen vaatii meiltä laajaa yhteistyötä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Tämä tutkimushanke lisää ymmärrystä kaupunkirakentamisen ja liikkumisen tulevaisuudesta, Hyvärinen arvioi.
Raymondin mukaan yritysten taloudellinen vauraus linkittyy jatkossa ekologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin entistä tiiviimmin. Yhtiöiden täytyy pystyä puntaroimaan päätöksiään yhteisen hyvän kannalta. Yritykset tarvitsevat mittareita, joilla ne voivat hahmottaa toimintansa vaikutukset luontoon.
– Tämä edellyttää uudenlaisia verkostoja, joita me Transformative Cities -projektissa toivottavasti pystymme luomaan.
Yhteiskuntien on määriteltävä menestyksen mittarit uudestaan
Suomalaisten kaupunkien lähtökohdat kestävään tulevaisuuteen ovat Raymondin mielestä hyvät: niiden hiilineutraalisuusstrategiat ovat kunnianhimoisia. Ratkaisematta on kuitenkin se, miten suunnitelmat käytännössä toteutetaan. Jos tahdomme menestyä, on olennaista pystyä luomaan sektorirajat ylittäviä strategioita eri ministeriöiden, teollisuudenalojen ja kaupunkien suunnitteluosastojen välille, Raymond sanoo.
Lisäksi kaupunkien pitää ajatella päätöstensä seurauksia koko maapallolle. Ei riitä, että Suomi on hiilineutraali, jos ulkoistamme aurinkopaneelien tuotantoon vaadittavan energiankulutuksen Kiinaan.
– Tässä on vielä aukko mutta myös todellinen mahdollisuus tulevaisuuden yhteistyölle, Raymond arvioi.
Hänen mielestään iso askel kestävyysmurroksen tiellä olisi jo se, että kansalaisilla, yrityksillä ja kaupungeilla olisi keinot tarkastella päätöstensä seurauksia kriittisesti. Lyhytjännitteistä talouskasvun tavoittelua koskevien ajatusten on muututtava ja ne on korvattava laajemmilla hyvinvoinnin mittareilla, kuten oikeudenmukaisuudella, tasa-arvolla ja luonnon monimuotoisuudella.
– Yhteiskunnan täytyy määritellä menestys uudella tavalla, Raymond sanoo.
Transformative Cities kartuttaa ymmärrystä ihmisten elämästä kaupungeissa
- Transformative Cities vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalisuutta ja ilmastokestävyyttä. Hanke on saanut Suomen Akatemialta 2 miljoonan euron rahoituksen.
- Konsortiota johtaa Helsingin yliopiston professori Christopher Raymond, joka on mukana HELSUSissa ja Suomen luontopaneelissa ja kuuluu alallaan maailman siteeratuimpiin tutkijoihin.
- Mukana ovat myös Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto, NATURA-verkosto sekä joukko kansainvälisiä kumppaneita.
- Suomalaisista kaupungeista hankkeeseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Lahti, Oulu ja Turku. Lisäksi mukana on useita yrityksiä: KONE, Telia, YIT, ITS Finland, Sitra, Mapita ja Sova3D.
- Hanke järjestää useita kursseja ja webinaareja, joihin voivat osallistua yritykset, tutkijat ja päättäjät.