Tutkijoiden mukaan monet alkuperäiskansayhteisöt hyödyntävät tietoa, joka on kehitetty sukupolvien aikana suhteissa eläimiin, kasveihin, paikkoihin ja maahan.
–Alkuperäiskansat tavoittelevat usein käytännöissään näiden suhteiden tasapainon säilymistä ja kunnioittamista, apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen toteaa.
–Luontoa ei siis tule manipuloida tai riistää, vaan kohdella vastuullisesti ja välttää tarpeetonta kuormitusta, tutkija Hanna Guttorm jatkaa. – Tämä näkyy esimerkiksi Arktisen alueen luonnonvarojen käytössä.
Koko ympäristön hyvinvointi sekä erilaiset tietovarannot ja -lähteet yritetään huomioida yhteisön päätöksiä tehdessä.
Maan kunnioitus on alkuperäiskansoille tärkeää
Maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä, ja he puhuvat enemmistöä maailman kielistä. Lisäksi merkittävä osa maailman biodiversiteetiltään rikkaimmista alueista on alkuperäiskansojen perinteisesti hallinnoimaa, ja siten nämä alueet vaikuttavat ratkaisevasti maailman ekosysteemeihin. Alueet, joilla monet heistä asuvat, ovat kuitenkin jatkuvasti uhattuina taloudellista hyötyä tavoittelevien hankkeiden takia. Myös alkuperäiskansojen kielet ovat uhanalaisia.
–Siksi ei pitäisi olla yllätys, että monet kulttuuria ja kieltä ylläpitävät ja elvyttävät projektit usein kulkevat käsi kädessä maanhallintaprosessien kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen parissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kielen ja maan menettäminen voi vahingoittaa fyysistä ja henkistä terveyttä, tutkija Laura Siragusa kertoo.
–Esimerkiksi monet Amazonian alkuperäiskansat viittaavat kielissään tiettyihin puu- ja eläinpersooniin, jotka ovat kirjaimellisesti kasviston ja eläimistön “omistajia”. Niitä ei siten kukaan ihminen voi omistaa tai hallita. Pikemminkin niiden kanssa voidaan neuvotella ja niitä on kunnioitettava, Virtanen painottaa.
Myös Pohjois-Amerikan kreenkielisissä yhteisöissä kielitaidon ja alueelta hyödynnettävän ravinnon välillä on läheinen yhteys.
Kierrätystä on harjoitettu kauan
Maan kunnioittaminen tarkoittaa myös sitä, että ympäristöstä löydettyjä resursseja ei tuhlata. Löydökset Venäjän arktiselta ja subarktiselta alueelta osoittavat, että alkuperäiskansat ovat pitkään harjoittaneet jätteiden uudelleenkäyttöä. Tämä käy ilmi myös alueen kielissä - esimerkiksi nenetsin termin xampol°q merkitys on lähempänä pölyä kuin jätettä, koska merenrantoihin huuhtoutunut moninainen materiaali käytetään usein uudelleen.
Teemanumero alkuperäiskansojen kestävyyden käsityksistä Current Opinion in Environmental Sustainability -lehdessä kutsuu uusiin kriittisiin keskusteluihin sekä tukemaan moninaisuutta. Erikoisnumeron artikkeleissa tarkastellaan, kuinka kestävyys koetaan ja miten siitä puhutaan Arktisella ja subarktisella alueella, Etelä-Aasiassa, Länsi-Afrikassa, Latinalaisessa ja Pohjois-Amerikassa. Kirjoittajat, jotka ovat tutkijoita ja alkuperäiskansojen edustajia, tutkivat tätä ihmisen ja ympäristön suhteen, ympäristön omistajuuden, alkuperäiskansojen tiedon, suullisen perinteen, maan hallinnan, liikkuvuuden, jätehuollon sekä biologiseen monimuotoisuuden kautta.
Johdantoartikkeli: Introduction: toward more inclusive definitions of sustainability
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen, Amazonian alkuperäiskansat
pirjo.virtanen@helsinki.fi +358 294140020
Yliopistotutkija Laura Siragusa, Venäjän alkuperäiskansavähemmistöt
laura.siragusa@helsinki.fi +358294123315
Vanhempi tutkija Hanna Guttorm, saamelaisten maasuhteet
hanna.guttorm@helsinki.fi +358294140043