Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2024.
Petteri Taalas on maailman meteorologijärjestö WMO:n entinen puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Mika Anttonen energiayhtiö ST1:n toimitusjohtaja. Kumpikin on näkyvä ilmastokeskustelija.
— Monet tutkijat ovat pitkään väitelleet Taalaksen ja Anttosen argumenttien kanssa, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä Tero Toivanen sanoo.
Toivanen on selvittänyt heidän asiantuntijalausuntojensa suhdetta niin sanottuun ilmastoestämiseen. Se on puhetta, jolla voi perustella ilmastotoimien viivyttämistä.
— Taalaksen ja Anttosen viesti ei ole denialismia, mutta usein se väheksyy ilmastotoimia. Heidän edustamansa ”reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus” tukee vallitsevaa politiikkaa esimerkiksi talous- ja metsäasioissa, Toivanen sanoo.
Puheita käytetään populistiseen politiikkaan
Reaalipoliittinen asiantuntijuus kaventaa keskustelua kriisin vakavuutta vähättelemällä tai esittämällä vallitsevat olot vaihtoehdottomina. Kun Anttonen vetoaa väestönkasvuun ilmastokriisin juurisyynä, väite siirtää vastuun pois Suomesta. Kun Taalas sanoo, ettemme tiedä tarpeeksi metsien biodiversiteetistä, lausuma antaa perusteen viivyttää luontotoimia.
— Hyvä esimerkki toisenlaisesta asiantuntijuudesta on ilmastopaneeli, jossa eri alojen tutkijat pyrkivät punnittuihin mielipiteisiin. Tämä suojaa poliittisilta painotuksilta, Toivasen kanssa aihetta tutkinut Ville Lähde BIOS-tutkimusyksiköstä sanoo.
Taalas ja Anttonen ilmaisevat huolensa ilmaston tilasta, mutta heidän puheitaan käytetään populistiseen ja ilmastotoimia jarruttelevaan politiikkaan, tutkijat toteavat.
Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä -tutkimusartikkelin julkaisi Tiede ja Edistys 1/2024. Kirjoittajat keskustelivat aiheesta Tekstin talolla 11.6.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.