Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2025
Touko- ja kesäkuu ovat lintujen kiivainta pesimäaikaa. Pesijöiden harmiksi kesäiset metsähakkuut ovat lisääntyneet 2020-luvulla. Niiden vuoksi tuhoutuu vuosittain noin 100 000 linnunpesää, arvioi Birdlife-lintujärjestö.
Laskelma on hyvinkin oikeansuuntainen, vahvistaa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Suomessa pesii joka vuosi 46 miljoonaa lintuparia, joten prosentteina tuhojen osuus on pieni. Lukumäärä on silti suuri, ja tuhot painottuvat tiettyihin lajeihin.
— Esimerkiksi pöllöjen ja haukkojen pesimäkausi on pidempi kuin monien muiden lajien, joten hakkuut osuvat niihin herkemmin, Lehikoinen sanoo.
Suomessa pesivistä pöllö- ja haukkalajeista suuri osa on määritelty uhanalaisiksi. Vielä useampia petolintuja suojaa EU:n lintudirektiivi.
Se edellyttää, että jäsenmaat huomioivat lainsäädännössään luonnonvaraiset linnut pesineen ja munineen. Suomi on tulkinnut direktiiviä niin, että hakkuut eivät ole tahallista pesinnän häirintää, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Minna Pappila.
— EU:n tuomioistuin on kuitenkin todennut, ettei tahallisuus vaadi tarkoitusta häiritä tai tappaa eläimiä. Riittää, että mahdollinen haitta on tiedossa, Pappila huomauttaa.
Tuomioistuin käsittelee parhaillaan Viron ennakkoratkaisupyyntöä, joka koskee kesähakkuita. Ratkaisuehdotuksessa katsotaan, että vahingoittamiskielto koskisi vain erityisen harvinaisia ja uhanalaisia lintuja. Lopullista ratkaisua ei ole annettu.
Kesähakkuita kannattaa punnita, sillä monimuotoisuus on tärkeää myös talousmetsissä. Nykyisellään metsänomistajalla on mahdollisuus hakkuusopimusta tehdessään ajoittaa hakkuunsa pesimäkauden ulkopuolelle.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedelehti joka on sitoutunut journalistin ohjeisiin.