Rahoitettavassa hankkeessa yhdistyvät Helsingin yliopiston kansainvälisesti korkeatasoinen ekologinen tutkimus, ainutlaatuiset pitkäaikaiset biodiversiteetti- ja ympäristöaineistot, taloustieteen osaaminen sekä uudet tilastolliset menetelmät, joilla luonnon monimuotoisuuden hyötyjä voidaan arvioida osana yhteiskunnallista päätöksentekoa.
Vaikka yksittäisten lajien, kuten riistaeläinten ja marjasatojen, arvottamiselle on pitkät perinteet, arvon laskeminen laajoille ekologisille kokonaisuuksille, kuten luonnon monimuotoisuudelle, on harvinaista. Juuri tässä piilee myös hankkeen keskeinen tutkimuksellinen haaste.
– Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita ei voida tarkastella vain yksittäisinä hyötyinä, sillä ne muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on kehittää menetelmiä, joilla luonnon tuottamat hyödyt voidaan huomioida päätöksenteossa nykyistä kokonaisvaltaisemmin, sanoo professori Anna-Liisa Laine.
Hankkeen vetäjinä toimivat taloustieteen professorit Lassi Ahlvik ja Kari Hyytiäinen, ekologian professorit Anna-Liisa Laine ja Marjo Saastamoinen, sekä tilastotieteen professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopistosta.
Monimuotoisuus vaikuttaa monin tavoin
Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia kustannustehokkaita ja luotettavia työkaluja päätöksenteon tueksi sekä tarkastella suojelua, ennallistamista ja luonnon kestävää käyttöä myös investointeina yhteiskunnan luontopääomaan eikä pelkästään kuluerinä.
Hanke yhdistää ekologiset aineistot uudenlaisiin taloudellisiin analyyseihin tavalla, jota ei ole aiemmin tehty. Hanke hyödyntää ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen pioneerityötä, jota Helsingin yliopistossa ovat tehneet professorit Lassi Ahlvik ja Kari Hyytiäinen.
– Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja talouteen monin tavoin, mutta näitä hyötyjä ei usein pystytä huomioimaan päätöksenteossa. Hankkeen tavoitteena on kehittää työkaluja, joiden avulla luonnon arvo voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon yhteiskunnallisissa valinnoissa, Ahlvik sanoo.
Hankkeessa kehitettävillä uusilla tilastollisilla ja laskennallisilla menetelmillä voidaan yhdistää ekologisia seuranta-aineistoja yhteiskunnallisiin rekistereihin ja skenaarioihin.
– Yksi hankkeen keskeisistä haasteista on yhdistää monimutkaisia ekologisia aineistoja taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin malleihin tavalla, joka mahdollistaa luotettavat ennusteet luonnon muutoksesta ja sen vaikutuksista ihmiselle, toteaa Jarno Vanhatalo.
Tutkijoiden mukaan luonnon monimuotoisuuden huomioiminen päätöksenteossa tulee olemaan yksi tulevien vuosikymmenten keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi tänä vuonna rahoituksia kaikkiaan viidelle Helsingin yliopiston tutkimushankkeelle. Rahoitusta saivat myös dosentti Kirmo Wartiovaaran, professori Sanna Lehtosen, professori Mikko Airavaaran sekä professori Nina Kaminen-Aholan tutkimushankkeet.