Viikin kampuksen aurinkovoimala Infokeskus Koronan tasakatolla jää maasta katsottuna rakennuksen reunan taakse näkymättömiin. Aurinkoisena kesäpäivänä tuo 526 paneelista koostuva äänetön energiasieppari siirtää kampuksen verkkoon jopa yli tuhannen kilowattitunnin verran energiaa.
Tila- ja kiinteistökeskuksen apulaisjohtaja Aimo Hämäläinen on tyytyväinen viime kesänä asennettuun aurinkosähkövoimalaan.
– Järjestelmä on pelannut loistavasti, aivan odotusten mukaan. Joulukuussakin saatiin yllättävän paljon sähköä, Hämäläinen toteaa.
Alun perin Koronan katolle hahmoteltiin aurinkopaneeleita jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa 1990-luvun lopulla. Tekniikka oli kuitenkin vielä lapsenkengissään, joten hankintaa päätettiin lykätä. Nyt tehot on saatu kannattavalle tasolle. Vaikka Koronan monikidepaneelit onkin kallistettu optimia lähemmäs kattoa, 20 asteen kulmaan, ne tuottavat silti toisiaan varjostamatta riittävästi.
Paneelien ja johtonippujen lisäksi Koronan aurinkosähkötekniikka vie laitehuoneesta vain muutaman seinäneliömetrin verran tilaa. Siihen mahtuu viisi pienen matkalaukun kokoista pääinvertteriä, jotka vastaavat aurinkosähkön muuntamisesta sähköverkkoon sopivaksi.
Promillekerhosta paremmaksi
Helsingin yliopiston osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on promillen luokkaa. Viikin kampus puolestaan kuluttaa lähes kolmasosan yliopiston käyttämästä sähköstä, eli noin 20 gigawattituntia.
Koronan 800 neliömetrin paneelimeri tuottaa hieman alle 140 megawattituntia vuodessa, eli reilun promillen verran kampuksen kulutuksesta. Jos lukema tuntuu pieneltä, kannattaa muistaa, että jostain on aina aloitettava. Kampuksella on lisäksi mahdollisuuksia laajentaa aurinkosähkön tuotantoa.
– Esimerkiksi tulossa oleva Biokeskus 1:n remontti tarjoaisi aurinkopaneelien asennukselle hyvän tilaisuuden. Meillä on lisäksi paljon muitakin tasakattoja, joihin paneelit sopisivat hyvin. Osa paneeleista voitaisiin sijoittaa myös esimerkiksi kasvihuoneiden huoltorakennusten katoille, Aimo Hämäläinen suunnittelee.
Tulevaisuuden haaveissa Aimo Hämäläisellä olisi saada yliopiston rakennuksiin Viikkiin 5 000–8 000 aurinkopaneelin meri, jolloin Viikistä syntyisi merkittävä ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen aurinkosähkökampus. Kokonaisuutta täydentää Viikinkaaren alkupäässä sijaitseva ympäristötalo, jossa on sekä Helsingin kaupungin että yliopiston tiloja. Vuonna 2011 valmistunut rakennus on Suomen vähiten energiaa käyttävä toimitalo, jonka etelänpuoleinen julkisivu rakentuu lähes kokonaan aurinkopaneeleista.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot
Aurinkosähkö herättää kiinnostusta. Erilaisia energian tuottotapoja miettiessä pitäisi kuitenkin muistaa energiatalouden toinen puoli – energian käytön vähentäminen toimintatapoja tehostamalla.
– Energian kulutusta ei voida vähentää ripustautumalla sitkeästi vanhoihin menetelmiin ja käyttäytymismalleihin. Kylmälaitteet, muu laboratoriotekniikka ja tietotekniset laitteet kuluttavat paljon sähköä. Niiden sähkönkulutus on huipussaan erityisesti kesäaikaan, jolloin jäähdytystarve on suurin. Samaan aikaan sähkön hinta puolestaan on usein ylimmillään voimalaitosten huoltoseisokkien vuoksi. Laitteiden käyttöä tulisikin järkeistää koko kampuksen tasolla, Aimo Hämäläinen toteaa.
Seuraa Infokeskus Koronan aurinkopaneelien tuottoa reaaliajassa