Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, ilman laatu. Siinä muutamia suuria kysymyksiä, joiden parissa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ahkeroi.
– Teemme perustutkimusta. Keräämme erilaisissa ympäristöissä tietoa siitä, mitä tapahtuu ilmakehässä, maan pinnalla ja vähän allakin. Ja millaisia seurauksia mahdollisilla muutoksilla on, akateemikko, professori ja keskuksen johtaja Markku Kulmala kertoo.
Mittaustuloksia kertyy yhteensä kahdeksalta SMEAR-tutkimusasemalta Suomesta, Virosta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Vanhimmalta Värriön asemalta Sallasta havintoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien.
Tavoitteena on rakentaa kaikkiaan tuhat asemaa ympäri maailmaa erilaisiin ympäristöihin.
Asemilta on saatu aineistoa muun muassa Kulmalan aerosolitutkimuksia varten. Niiden ansiosta nyt ymmärretään, miten suuri merkitys aerosolihiukkasilla on ekosysteemeissä ja ilmastonmuutoksessa.
Muun muassa aerosolitutkimuksessa Kulmala ryhmineen on maailman huipulla. Vastaavaa tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusta ei juuri muualla tehdä. Työn merkittävyydestä kertoo jo se, että Kulmala on ollut vuosia viitatuin geotieteilijä maailmassa.
Datan avulla parempia päätöksiä
SMEAR-asemilla kerätty tieto on Kulmalan mukaan kuin tiekartta, jonka tutkijat voivat maailman päättäjille antaa.
– Data näyttää, mitä mistäkin seuraa. Jos toimimme näin, tapahtuu todennäköisesti näin. Poliitikot voivat nojata päätöksenteossa meidän tuottamaamme tietoon, hän sanoo.
INARissa on pantu merkille, että päättäjät ja yritysmaailma ovat kiinnostuneet ilmastonmuutoksesta parin viime vuoden aikana aivan uudella tavalla.
Erityisen kiinnostuneita INARin tutkimuksista ovat kiinalaiset. Maahan on lähitulevaisuudessa nousemassa uusia SMEAR-asemia.
– Kiinan valtavalla kaupungistuneella alueella ilmakysymykset ovat jotain aivan toista kuin täällä. Siellä on ennennäkemättömiä ongelmia, joita voi ratkaista perustutkimuksella. Ilmansaasteiden vaikutus näkyy kuolleisuudessakin, Kulmala sanoo.
Lahjoitukset tukevat globaalien ongelmien ratkaisua
Vuonna 2018 Kulmala perusti 60-vuotismerkkipäivänsä kunniaksi Helsingin yliopistoon nimeään kantavan rahaston, joka tukee ilmakehätutkimusta.
– Halusin antaa ihmisille mahdollisuuden lahjoittaa tutkimukselle, joka käsittelee maapallonlaajuisia ongelmia.
Varoilla tuetaan alan nuoria tutkijoita ja tehdään laitehankintoja. Jos rahastoon kertyisi miljoonia, niillä rakennettaisiin myös uusia SMEAR-asemia.
Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Anneli Pauli on yksi lahjoittajista.
– Olen seurannut ilmastotutkimusta ja Markku Kulmalan työtä jo 1980-luvun lopulta lähtien. Jo 1990-luvulla ajattelin, että ilmastonmuutos on vakava asia, mutta se on edennyt nopeammin kuin tuolloin osasin kuvitella. Ilmakehätutkimus auttaa keskittymään ilmastonmuutoksen hillinnässä oikeisiin asioihin. Maailmassa on toki paljon muitakin tärkeitä tutkimuskohteita, mutta ne muuttuvat turhiksi, jos ilmasto lämpenee tätä vauhtia. Se uhkaa koko ihmis- ja eliökuntaa, Pauli perustelee.