Tutkijavaihto tarjosi tietoa hyönteisten massakasvatuksesta

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Tuure Parviainen pääsi Horisontti 2020 FlyHigh-hankkeen kautta tutkijavaihtoon Espanjaan. Hän tutustui Alicanten yliopistossa mustasotilaskärpäsen kasvatukseen ja sekä muihin massakasvatukseen mahdollisesti soveltuviin hyönteislajeihin.

Hyönteiset ovat oivaa ravintoa sekä eläimille että aiempaa useammin myös ihmiselle. Kärpästen massatuotanto onnistuu kuitenkin vain hyvin valikoiduilla lajeilla, vaikka kaksisiipisiä – erilaisia kärpäsiä ja sääskiä – tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 150 000 lajia.

Massatuotanto tarjoaa paitsi rehua tuotantoeläimille myös mahdollisuuden kierrättää maataloustuotannon sivutuotteita tai elintarviketeollisuuden sivuvirtoja kärpästen ravintona. Kärpäset voi jopa valjastaa tuottamaan pölytyspalveluita kasvihuoneissa.

Tutkijavaihdossa karttuu osaaminen

Hyönteisten massatuotannon tutkimus on hyvin ajankohtaista ja perustutkimuksella on myös paikkansa. Esimerkiksi eri kärpäsryhmien luonnollinen elinympäristö ja käyttäytyminen vaikuttavat kasvattamisen tekniikkaan ja mahdolliseen tehokkuuteen.

Tuure Parviainen

Tuure Parviainen maastoretkellä Alicantessa

EU Horisontti 2020 FlyHigh-hankkeessa etsitään sekä uusia kasvattamiseen soveltuvia kärpäslajeja että aivan uusia sovelluksia. Rahoitus on myönnetty erityisesti tutkijavaihtoon, jonka avulla käytännön osaaminen saadaan siirtymään tutkijoiden ja tuotantolaitosten välillä.

– FlyHigh-hanke tarjosi mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua mustasotilaskärpäsen lisäksi muihinkin kaksisiipisiin ja niiden erilaisiin biologisiin ominaisuuksiin. Maastopäivät auttoivat hahmottamaan lajien luontaista ympäristöä ja laboratorioharjoitukset antoivat eväitä lajien tunnistukseen ja kasvattamiseen, kertoo tohtorikoulutettava Tuure Parviainen Helsingin yliopiston Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelmasta.

Pölytyspalvelua tarjolla

Globaali ravinnontuotanto on riippuvainen ekosysteemipalveluista, kuten hyönteisten tarjoamista pölytyspalveluista ja orgaanisen aineksen hajotuksesta. Näissä tehtävissä myös kaksisiipiset ovat tärkeitä. Tuntemattomia lajeja on kuitenkin vielä paljon ja jo tunnettujenkin biologiasta tarvitaan runsaasti lisätietoa, jotta voisimme ymmärtää esimerkiksi niiden tarjoamia ekosysteemipalveluita.

Suurin osa kukkakärpäslajeista ovat esimerkiksi tärkeitä pölyttäjiä ja hyötykasvien tuholaisten luontaisia vihollisia. FlyHigh-hanke on laajentanut tutkimusta myös kukkakärpäsiin.

Kasvihuonetuotannossa voitaisiin hyödyntää kukkakärpästen pölytyspalveluita ja lisätä satoa sitä kautta. Kärpäset voisivat toimia myös biologisina tuholaistorjujina, jolloin torjunta-aineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

Uusia massatuotantoon mahdollisesti sopivia kärpäsryhmiä etsitään lajien luontaisilta esiintymisalueilta. Lajit voidaan tunnistaa joko perinteisin menetelmin ulkoisten tuntomerkkien perusteella tai DNA-menetelmin.

Helsingin yliopiston Luomuksen koordinoima, Horisontti 2020 innovaatio- ja tutkijanvaihto-ohjelmaan kuuluva, EU:n Research and Innovation Staff Exchange  -ohjelmasta rahoitettava FlyHigh-hanke pyrkiikin lisäämään tietotaitoa tutkimuksen ja henkilövaihto-ohjelman avulla. Vaihto-ohjelmaan osallistuu tutkijoita, opiskelijoita ja laboratorio- sekä kokoelmatyöntekijöitä Helsingin yliopistostaAlicanten yliopistosta ja BioFlytech-yrityksestä Espanjasta, Novi Sadin yliopistosta Serbiasta ja AgriProtein-yrityksestä Etelä-Afrikasta.

Yhteystiedot:
FlyHigh-hanke: laboratoriopäällikkö Gunilla Ståhls-Mäkelä
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
gunilla.stahls@helsinki.fi, puh. 050 318 2355

Tohtorikoulutettava Tuure Parviainen
Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma
tuure.parviainen@helsinki.fi, puh. 050 448 7361

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys