Suurella osalla broilereista todettiin vakavia vaikeuksia kävellä

Eläinlääkäri Eija Kaukosen väitöstyötä varten tutkittiin yli satatuhatta lintua. Samalla syntyi yksi maailman ensimmäisistä broileriemojen hyvinvointia selvittävistä tutkimuksista.

Perjantaina 26.5. Helsingin yliopistossa väittelevä Kaukonen selvitti tutkimuksessaan kasvattamoissa alustana käytettävien pehkulajien sekä orsien vaikutusta broilerien jalkojen kuntoon.

Broileriemot ja kukot kasvatetaan broilerikasvattamoissa. Ne elävät keskimäärin reilun vuoden. Emot munivat munat, joista kuoriutuvat tiput kuljetetaan broilerikasvattamoihin. Broilerit ovat teurasikäisiä noin viiden viikon ikäisinä.

Jalkapohjien vauriot kertovat tutkijoille ja eläinlääkäreille broilereiden hyvinvoinnista ja kasvatusolosuhteista. Broileriemojen jalkapohjien vaurioiden syytä pehkujen kunto ei kuitenkaan tutkimuksessa selittänyt.

– Tutkituissa broileriemokanaloissa pehku pysyi koko tuotantokauden ajan hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta broileriemojen jalkapohjien vauriot lisääntyivät iän myötä, Kaukonen kertoo.

Vakavia vaurioita todettiin teurasiässä kanalasta riippuen keskimäärin 64 prosentilla tutkituista broileriemoista.

– Jalkapohjavauriot ovat todennäköisesti kivuliaita, joten tarvitsemme nopeasti lisätutkimuksia taustasyiden selvittämiseksi. Broileriemojen jalkapohjien terveyttä on maailmalla tutkittu hyvin vähän.

Turve paransi jalkojen terveyttä – orsia broilerit eivät käyttäneet

Nopeaksi jalostettu kasvu ja virikkeetön ympäristö heikentävät broilereiden hyvinvointia. Lisäksi pehkun huonon kunnon tiedetään aiheuttavan broilereiden jalkapohjiin ihovaurioita.

Kuivikemateriaalien vaikutuksia jalkapohjaterveyteen on tutkittu jo aiemmin. Suomalaisen broilerituotannon yleisimmästä pehkusta eli turpeesta on kuitenkin kuivikkeena niukasti tutkimustietoa.

Tutkimuksessa todettiin, että turvepohjainen pehku vähensi jalkapohjavaurioita, vaikkei sen kunnossa ja kosteudessa löydetty eroja muihin pehkuihin verrattuna.

Teurasbroilereiden jalkapohjat olivat niiden emojen jalkoja paremmassa kunnossa. Vaurioituneita jalkapohjia löytyi kuitenkin joka viidenneltä ja kintereen vammoja joka kolmannelta linnulta.

Kaukosen mukaan kintereiden vammat ovat jalkapohjien vaurioita herkempi mittari kertomaan pehkuolosuhteista ja jalkaterveydestä.

Orsia on pidetty broilereiden jalkojen terveyden edistäjänä ja niitä on myös tuettu hyvinvointikorvauksin. Tutkitut broilerit eivät kuitenkaan orsia juuri käyttäneet.

– Sen sijaan ne kokoontuivat rampillisille ritilätasoille ruuhkaksi asti, Kaukonen kuvailee.

Väitöksen mukaan ritilätasoilla voidaankin edistää broilereiden jalkaterveyttä, sillä niiden havaittiin parantavan lintujen kävelykykyä ja vähentävän ontumista.

Väittelijän yhteystiedot

Eija Kaukonen
puh. 0405597278
eija.kaukonen(at)helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys