Suomeen syntyy hyönteisruoka-klusteri

Hyönteisten myyminen ruoaksi ei ole kiellettyä enää kauaa, uskoo yrittäjä Santtu Vekkeli, yksi ruoka-aiheisen VOX-tapahtuman puhujista. Ranska kirii hyönteissuurvallaksi, mutta Vekkelin laboratoriossakin tapahtuu.

Hyönteisten kasvatus ihmisravinnoksi on oiva ratkaisu, kun maailmaa pian kansoittavat kymmenen miljardia ihmistä halutaan pitää kiinni proteiinin syrjässä, mutta samalla kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä.

Ravintovallankumousta hidastaa se, että EU-asetus kieltää hyönteisten myymisen ruoaksi. Hyönteishype luo kuitenkin painetta uudistaa säädöksiä. Unionin odotetaankin tämän vuoden lopulla linjaavan, millä tavoin hyönteisiä saa kasvattaa ja valmistaa niin, että lopputuotetta voi kaupata elintarvikkeena.

Hollanti, Belgia ja Britannia tulkitsevat direktiivejä löyhästi ja ovat ottaneet asiassa varaslähdön. Ne vapauttivat kaupallisen toiminnan jo yli vuosi sitten.

– Suomessakin on hyvää vauhtia muodostumassa vahva hyönteisklusteri, jossa eri yritykset erikoistuvat prosessin eri osiin, Pohjolan hyönteistalous Oy:n yrittäjä Santtu Vekkeli arvioi.

– Olemme hyönteisalalla vahvin Pohjoismaa ja toivottavasti myös pidämme asemamme.

Aasiasta startup-rahaa, Kouvolasta kellari

Viikissä elintarviketieteitä opiskellut ja sittemmin Cornellin ja Singaporen yliopistoissa sekä Karoliinisessa instituutissa apulaistutkijana työskennellyt Vekkeli on nyttemmin muuttanut Kouvolan Inkeroisille. Rintamamiestalonsa kellarissa Vekkeli kehittää optimaalista elintarvikehyönteisten tuotantoprosessia ja laitteistoa.

Konseptin voisi lainsäädännön vapauduttua myydä innokkaille suomalaisille pienyrittäjille tai minkä hyvänsä muunkin maailmankolkan hyönteisyrittäjille.

– Tällä hetkellä Kouvolassa tehdastila on hyvin halpaa. Esimerkiksi Virossa ja Kiinassa tilat ovat kalliimpia, koska niissä on paljon nousevaa teollisuutta. Suomessa sen sijaan perinteiset teollisuusalat taantuvat, joten vanhat tehdaskiinteistöt ovat useille yrityksille vain kulueriä, joista halutaan eroon.

Vekkeli kiitteleekin vuolaasti Kouvolan kaupunkia nopeudesta byrokratian hoidossa. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ravistelema Kymenlaakso on ottanut ilolla vastaan aasialaista rahoitusta nauttivan startup-yrittäjän.

– Hyönteisyritykset ovat enemmän kylien ja pikkukaupungin kuin syvimmän maaseudun juttu. Yhdysvalloissakin hyönteisfirmat toimivat paikallisten kouvoloiden esikaupungeissa.

Tuotannon mittakaava räjähtää

Alalla kuumana käyvä tuotekehitys asettuu Vekkelin arvion mukaan vuosikymmenessä uomiinsa niin, että tuotannon perustekniikoita valikoituu käyttöön vain kourallinen.

– Esimerkiksi lypsykoneethan ovat täysin standardeja ympäri maailman. Kirjo kapenee nopeasti, kun jotkin osoittautuvat paremmaksi kuin toiset. Tietenkin toivon, että meidän teknologia olisi tuossa joukossa…

Varmaa hyönteisalalla on se, että kasvu on huimaa.

– Isot hankkeet ovat räjäyttämässä mittakaavaa. Ranskan Doven kaupunkiin rakennetaan niin isoa hyönteistehdasta, että sen tuotannon arvioidaan olevan suurempi kuin kaikkien tämän vuoden eurooppalaisten hankkeiden yhteensä.

Proteiinia kuin pihvissä

Santtu Vekkelin keittiössä yksi helppo bravuuri ovat sirkkabanaaniletut. Taikinaan lisätään vehnäjauhojen terästykseksi kotisirkkajauhoa, jonka proteiinipitoisuus on huima, 70 prosenttia. Pienikin sirkkaripaus parantaa siis olennaisesti lettujen ravintoarvoa.

Jos kotisirkkajauhoa on taikinassa kymmenesosa tai neljäsosa vehnämäärästä, tulos näyttää perinteisen lettumaiselta ja maku on normilettua hieman ruokaisampi. Suhteen kasvaessa lukemiin 50/50, lätyssä on jo enemmän proteiinia kuin pihvissä: 30–35 prosenttia. Tällöin väri muuttuu harmaahkoksi ja rakenne hapertuu, mutta maku pysyy yhä pannukakkuun sopivan makeana.

– Öljy, tärkkelys ja sokeri peittävät tehokkaasti hyönteisen maun.

Vekkeli puhuu hyönteistalouden eurooppalaisista hankkeista ruokateemaisessa VOX Helsinki -tapahtumassa ylihuomenna, torstaina 21.5. Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Resepti: Sirkkabanaanipannukakut

1. Muussaa 2 banaania.
2. Lisää joukkoon 2 kanamunaa. Voit myös jättää kananmunat pois ja lisätä hieman rasvaa.
3. Lisää seokseen 2 dl maitoa.
4. Sekoita kuiva-aineet keskenään: 2,5 dl vehnäjauhoa & 0,2–2,5 dl sirkkajauhoa tai jauhopukintoukkajauhoa (maun mukaan) & 0,2–0,5 dl sokeria (maun mukaan) & 2 tl leivinjauhetta & ripaus kanelia, kardemummaa, inkivääriä ja/tai vaniljasokeria (maun mukaan).
5. Sekoita kuiva-ainekset banaani-maitopohjaan.
6. Lisää 2 ruokalusikallista öljyä.
7. Lämmitä paistinpannu ja voitele se ruokaöljyllä. Paista letut. Kääntele taikinaa välillä lusikalla.

Vinkki: Voit ensin tehdä vain vähän hyönteisjauhetta sisältävän taikinan. Sitä voi lisätä valmistuksen edetessä ja etsiä näin itselle mieleisen sekoitussuhteen. Hyönteisjauhoa myyviä verkkokauppoja ovat mm. www.buggrub.comwww.delibugs.nlwww.edibleunique.com.

VOX Helsinki 21.5.2015

Tietoa hyönteissyönnistä

Pohjolan hyönteistalous Oy

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys