Siteerauskärkeen siivittää menestyksekäs ryhmätyö

Hyvässä tutkimusryhmässä jäsenet antavat synergiaa toisilleen. Ryhmän menestys tarkoittaa suoraan myös sen jäsenten menestymistä.

Yksin puurtava tutkijanero on vanhentunut ilmiö, ainakin luonnontieteissä. Ilmiöt ovat niin vaikeita ja vaativat niin monenlaista teknistä taitoa, että käytännössä missään tieteellisessä julkaisussa ei ole enää yhtä kirjoittajaa. Parin kolmen tekijän julkaisut ovat nekin perin harvinaisia.

Tutkimus on nykyisin ryhmätyötä – ja myös menestys kasaantuu ryhmiin. Tätä korostivat yksituumaisesti kaikki siteerauskärkigalleriaan haastatellut Helsingin yliopiston huippututkijat.

–  Paremmissa jalkapallojoukkueissa osataan tukea pelikavereita. Menestyvällä joukkueella on useita pelaajia maalintekijäpörssin kärjessä, huonolla ei ketään, fysiikan professori Markku Kulmala sanoo.

Kulmala on tällä haavaa maailman siteeratuin geotieteilijä. Hän on paitsi tutkinut ilmakehän pienhiukkasten muodostumista sekä ilmakehän ja metsän vuorovaikutusta, myös rakentanut kollegoineen valtaisaa tutkimusinfrastruktuuria, jonka lippulaiva, Hyytiälän SMEAR II -tutkimusasema, on maailman kärkeä.

Hyytiälän mittausmahdollisuudet ovat houkutelleet niin ikään maailman kärkigeotieteilijöihin lukeutuvan Douglas Worsnopin tekemään osan tutkimuksestaan Helsingin yliopistossa.

Fysiikan professori Tuukka Petäjä kehitti ensimmäisen aerosolimittalaitteensa gradussaan vuosituhannen alussa, Kulmalan ohjauksessa. Tätä nykyä Petäjä johtaa ilmakehätieteiden osastolla aerosolihiukkasten havaintolaitteiston kehitystä ja on paljon viitattu tutkija eritoten mittalaitteiden ja -menetelmien kehittäjänä.

– Siteerausmäärään vaikuttaa myös se, että dataa on jaettu avoimesti. Näin muut tutkimusyhteisöt voivat verrata tuloksia meidän tuloksiimme ja syntyy uutta ymmärrystä, Petäjä sanoo.

"Seniori hyötyy fiksuista oppilaistaan"

Kliinisen farmakologian alalla siteerauskärjessä on tapahtunut vastaava ketjureaktio. Emeritusprofessori Pertti Neuvonen on selvittänyt menestyksekkäästi lääkkeiden yhteisvaikutuksia jo 1960-luvun lopulta alkaen.

Aluksi tutkimuksia rajoitti herkkien analyysimenetelmien puute, vain harvoja lääkkeitä pystyttiin mittaamaan. Potilashavaintojen perusteella tehtiin kliinisiä kokeita, joissa lääkkeitä käytettiin yhtä aikaa ja mittaroitiin tästä seuraavia pitoisuusvaihteluita veressä.

Analyysimenetelmien kehittyessä Neuvonen pääsi käsiksi myös yhteisvaikutusten syntymekanismeihin, etenkin CYP-entsyymeihin: monet lääkkeet hajoavat maksassa kyseisten entsyymien avulla, mutta tietyt lääkkeet häiritsevät entsyymien toimintaa.

Neuvosen väitöskirjaoppilaat Janne Backman 1990-luvulla ja Mikko Niemi 2000-luvulla ovat suunnanneet tutkimusta yhä syvemmälle solunsisäisiin ja geneettisiin mekanismeihin.

– Julkaisumielessä seniori hyötyy fiksuista oppilaistaan. En ota läheskään kaikesta henkilökohtaista ansiota, Neuvonen sanoo.

Kliinisen farmakologian ja yksilöllisen lääketieteen professori Backman on syventänyt lääkeyhteisvaikutusten mekanismeja ja kehittänyt tutkimusmenetelmiä. Farmakogenetiikan professori Niemi on erikoistunut lääkkeiden kuljetusproteiineihin ja niiden geneettisiin eroihin. Kymmenen viime vuoden aikana ilmestyneistä suomalaisten tekemistä lääkealan julkaisuista Niemen työt ovat keränneet eniten siteerauksia.

– Neuvosen kulta-aikana 1990-luvulla CYP-entsyymien vaikutusta alettiin ymmärtää syvemmin, ja lyhyessä ajassa tuli paljon siteerattuja julkaisuja. Nyt olemme päässeet kuljetusproteiineissa samaan tilanteeseen, Niemi sanoo.

Neuvosella onkin hyvä ohje väitöskirjapaikkaa hakeville:

– Kun harkitsee liittymistä johonkin tutkimusryhmään, kannattaa katsoa tarkkaan, mitä ryhmä on saanut aikaan. Hyvässä ryhmässä jäsenet antavat synergiaa toisilleen. Ryhmän menestys tarkoittaa suoraan myös sen jäsenten menestymistä, Neuvonen sanoo.

Helsingin yliopiston siteeratuimpia tutkijoita geotieteissä ja farmakologiassa

Markku Kulmala – ilmastonmuutoksen takaisinkytkentöjen etsijä

Tuukka Petäjä – mittalaitteiden kehittäjä

Pertti Neuvonen – lääkkeiden yhteisvaikutusten uranuurtaja

Janne Backman – lääkeyhteisvaikutusten syiden etsijä

Mikko Niemi – kuljetusproteiniinien merkityksen paljastaja

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys