Ruokaa symbioosissa

Hyvinkään Palopurossa toteutettu pilottihanke saattaa vaikuttaa koko ruoantuotannon tulevaisuuteen.

Helsingin yliopiston tutkijat ja paikalliset tuottajat kehittävät Palopuron Agroekologinen symbioosi -hankkeessa ravinne- ja energiaomavaraista paikallisen ruokajärjestelmän mallia. Kokeilussa mukana olevat tuottajat sijaitsevat fyysisesti lähekkäin ja tekevät yhteistyötä, josta on hyötyä kaikille. Malli poikkeaa totutusta keskitetyn elintarvikeketjun mallista.

Kokeilu alkoi paikallisten toimijoiden ideasta. Helsingin yliopiston tutkijat ovat professori Juha Heleniuksen johdolla tuoneet hankkeeseen tieteeseen perustuvaa osaamista muun muassa siitä, miten energiaomavaraisuus ja ravinteiden kierrätys on mahdollista toteuttaa.

Symbioosissa Knehtilän maatilan rytmiä säätelevät luomuviljelyn kierto ja periaatteet. Energia puolestaan tuotetaan maatilan, leipomon, kanalan ja vihannestilan tuottamista biomassoista.

– Totesimme jo hankkeen alussa, että biomassan tuotanto Palopurossa on niin suurta, että kestävä bioenergian tuotanto kannattaa eikä fossiilisia polttoaineita tarvita, kertoo Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen agroekologian ryhmää johtava Helenius.

Kuluttajat mukana kokeilussa

Palopurossa halutaan näyttää toiminta kuluttajalle ymmärrettävästi. Knehtilän maatilalla on lähiruokamyymälä ja kahvila, ja pihapiirissä järjestetään tuottajatoreja.

– Ajattelutapa löytää kaikupohjaa kuluttajista, jotka suosivat lähiruokaa. Osa kuluttajista kaipaa paikallisempaa ruokaa ja sitä, että sen tuotanto olisi läpinäkyvämpää. Osa haluaa myös itse osallistua elintarvikeketjuun, esimerkiksi tuntemalla ruoan tuottajan, sanoo Helenius. Toimintatapa onkin vaihtoehto nykyiselle keskitetylle elintarvikeketjulle, jossa suuri osa elintarvikkeista kulkee samojen ketjun osien läpi.

Malli pyrkii myös vastaamaan siihen, miten elintarvikeketjun kaikki toimijat maatiloista jalostavaan teollisuuteen voivat toimia taloudellisesti kestävästi ja kannattavasti.

Suuret toimijat tervetulleita kokeiluun

– Nyt käynnissä olevassa kokeilussa pienet paikalliset toimijat ovat yhdistäneet voimansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö myös suuret elintarvikeketjun toimijat voisi paikallistaa ja hajauttaa toimintaansa, rohkaisee professori Helenius uusia tulijoita mukaan kokeiluun.

Heleniuksen mukaan toimiva bio- ja kierrätystalous jopa edellyttää paikallistamista myös suurilta toimijoita. Malliin liittyvä energiaomavaraisuus tuo puolestaan kaikille toimijoille merkittäviä kustannussäästöjä.

– Palopurossa kehitetty pilottimalli ei sulje pois erilaisia toimijoita ja yritysmuotoja, vaan tarjoaa sovellusmahdollisuuksia myös suurille elintarvikeyrityksille ja kaupan keskusliikkeille, Helenius korostaa. Ympäristöministeriön rahoittamalle hankkeelle onkin jo haettu jatkorahoitusta sen tutkimiseksi, miten konseptia voi monistaa.

Lisätietoja blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys