Professori etsii fiksumpia keinoja merensuojeluun

16.5.2014
Ilmastonmuutos vaikeuttaa myös Itämeren suojelua. Yliopistolle perustettiin professuuri tehokkaampien suojelukeinojen esiin siivilöimiseksi.

Kari Hyytiäinen aloitti viime syksynä työt yliopistolla, upouudessa tehtävässä Itämeren suojelun ekonomian professorina.

Hyytiäinen näkee pestinsä tavoitteeksi tuottaa tietoa, jonka varassa päättäjät voivat tehdä meren ja tulevien polvien kannalta mahdollisimman viisaita valintoja. Itämeri säilyy hyvinvoinnin lähteenä vain, jos meriekosysteemi tervehtyy ja meren hyödyntäminen mitoitetaan kestäväksi.

‒ Itämeri on arvokas luonnonvara. Suojelukustannuksia ja suojelutoimien vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti, professori linjaa.

Ilmastonmuutos nostaa suojelun hintaa

Itämeren ongelmista Hyytiäistä kiinnostavat erityisesti rehevöityminen, tulokaslajit ja öljytuhot. Lisäksi on huomioitava tuntemattomampia uhkia kuten mikromuovit, jotka kiusaavat kaloja.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen suojeluun.

‒ Lämpötilan noustessa ja sademäärän kasvaessa rehevöitymishaitat korostuvat. Nykyisten suojelutavoitteiden saavuttaminen käy entistä kalliimmaksi ja vaikeammaksi. On tärkeää selvittää millä toimenpiteillä merta suojellaan kustannustehokkaasti.

Jo nyt tiedetään, että monet suojelutoimet maksavat itsensä takaisin, myös rahamittarilla arvioiden. Esimerkiksi rehevöitymisen torjunnasta on tällaisia tutkimustuloksia.

Ilmainen kaatopaikka

Itämerta on katsottava kokonaisuutena ja sen suojelun täytyy tapahtua rannikkovaltioiden yhteistyönä, professori painottaa.

‒ Itämerellä on samat ongelmat kuin ilmakehällä. Koska omistusoikeuksia ei voida määrittää täsmällisesti, merta on käytetty ilmaisena kaatopaikkana.

‒ Toisaalta sen suojelemiseksi on tehty yhteistyötä 1970-luvulta saakka, mikä luo hyvän pohjan nykyisille ja tuleville suojelutoimille.

Viemärit ja maatalous

Paikallista tutkimusta Hyytiäinen tekee Vantaanjoen valuma-alueesta ja Helsingin rannikkovesistä.

‒ Vantaanjoen alue on ekologisesti hyvin tutkittua, mikä helpottaa suojelutoimien kustannusten ja vaikutusten arviointia.

Yksi Hyytiäistä erityisesti kiinnostava hanke on kahden eri kuormituslähteen kuriin panemisen taloudellinen vertailu: onko fiksumpaa panostaa jätevesien ylivuotojen vai maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen.

‒ Vantaanjoelle on suunnitteilla malli, jota voidaan sitten soveltaa muuallakin.

Metsästä merelle

Hyytiäinen on alkuperäiseltä koulutukseltaan metsänhoitaja, mutta jo ennen tuoretta yliopistopestiä hän ehti tehdä viisi vuotta töitä Itämeri-kysymysten ääressä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssa. Uusi, kolmivuotinen toimi on lahja Helsingin kaupungilta, ja Hyytiäiselle perustettiin kotipesä Viikkiin, taloustieteen laitokselle.

‒ Luonnonvara- ja ympäristötalouden työkalupakki soveltuu eri luonnonvarojen tutkimukseen, Hyytiäinen sanoo, kunhan yhteistyökumppaneiksi löytyy vesistö-, metsä- tai peltoekosysteemien hyvät asiantuntijat.

Suomenlahti-vuotta on tällä viikolla vietetty yliopistolla muun muassa Tiedekulmassa ja HENVI-tiedeseminaarissa.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys