Viime syksynä Helsingin yliopistossa ryhdyttiin kehittämään koulutusta, joka vastaisi kompleksisen nykymaailman haasteisiin. Koulutuksessa haluttiin etenkin vahvistaa esihenkilöiden ja asiantuntijoiden uudistuskykyä, taitoa johtaa organisaatiota yllättävässä kriisitilanteessa sekä kykyä palautua vastoinkäymisistä.
– Korona tuli ja teki näiden taitojen tarpeesta suorastaan akuuttia, yksi koulutuskokonaisuuden kehittäjistä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio sanoo.
Korona tuskin jää ainoaksi lähitulevaisuuden haasteeksi. Ilmastonmuutos tuonee vielä monia yllätyksiä ja haasteita ihmiskunnalle, professori arvioi.
– Meidän on vääjäämättä etsittävä keinoja sopeutua elämään maapallon kestokyvyn rajoissa. Se on lähtökohta, Ihanainen-Rokio näkee.
Kestävyys on kaikkien asia
Helsingin yliopistossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä kestävyystutkimusta. Kestävyys ja vastuullisuus ovat myös yksi Helsingin yliopiston strategisista valinnoista vuosille 2021–2030. Siksi kestävyyden teemoja sisällytetään yhä enemmän koulutustarjontaan.
Kestävyys organisaation voimavarana on monitieteinen, useasta eri koulutusosiosta koostuva koulutuskokonaisuus, joka vastaa yhteiskunnassa ja työelämässä nousseisiin tarpeisiin. Vaikka kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat nykyorganisaatioille jo arkipäivää, moni organisaatio pähkäilee, miten lähteä liikkeelle kestävän kehityksen toimintamallin rakentamisessa ja samalla johtaa kehitystyötä henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistavasti ja motivoivasti.
Se on samalla Helsingin yliopiston ensimmäinen johdolle ja asiantuntijoille suunnattu temaattinen koulutuskokonaisuus kestävästä kehityksestä. Toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ ja Avoin yliopisto.
– Juhlapuheita vastuullisuudesta ja kestävyydestä on pidetty joka puolella jo kauan, mutta nyt me oikeasti haluamme päivittää johtajien, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista siinä, miten alkaa organisaatioissaan rakentaa todellista, kestävän maailman mukaista toimintakulttuuria.
Koulutuskokonaisuudessa kestävyyttä, vastuullisuutta ja johtamista laajasti katsottuna käsitellään eri näkökulmista Helsingin yliopiston huippuasiantuntijoiden kanssa. Kouluttajina on luonnontieteiden, ilmaston, humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita.
– Johtamisen suhteen esimerkiksi motivaatio- ja aivotutkimuksella on tarjota aivan keskeistä tietoa siihen, miten ihmiset saa toimimaan yhdessä ja miten heitä motivoidaan kohti parhaimpaansa.
Johtamisessa on pitkään nojattu tehokkuuden maksimointiin ja teollisen massatuotannon ideaaleihin. Nämä opit ovatkin tuottaneet ihmiskunnalle yllin kyllin hyvinvointia, mutta nykyään firmat tarvitsevat muutakin.
– On hyvä huomata, että kapea tehokkuusajattelu ei ehkä ole enää vetovoimatekijä uusimmalle osaajapolvelle, Ihanainen-Rokio kertoo.
– Nuori sukupolvi on hyvin ilmastotietoista. Jos joku yritys ei tue kestävyysteemoja, parikymppinen osaaja saattaa hakeutua ensin katsomaan, mitä muualta löytyy. Siksikin yrityksissä kannattaa päivittää ajatuksia, arvoja ja osaamista vastaamaan kestävyyden heittämiin tämän päivän haasteisiin.