Miten yhdistää luonnonsuojelun sanoma villieläinturismiin?

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan villieläinmatkoja myyvät matkanjärjestäjät laiminlyövät mahdollisuuksia valistaa ja innostaa turisteja osallistumaan villieläinten suojelutoimiin. Tutkimus esittelee toimintamalleja, joilla voidaan parantaa villieläinturismin vaikutuksia luonnonsuojeluun.

Helsingin yliopiston tutkijoiden kattava villieläinturismin käytäntöjä tarkasteleva tutkimuskatsaus osoittaa, että luonnonsuojelun sanoma on käytännössä olematon monen alan suuren toimijan toiminnassa. Alan yritykset eivät useinkaan kerro villieläinten suojelusta, eivätkä tarjoa turisteille tilaisuuksia osallistua suojelutoimintaan. 

– Kävin muutama vuosi sitten valaskierroksella Islannissa, eikä opas yllätyksekseni maininnut sanallakaan valaisiin kohdistuvia valtavia luonnonsuojelullisia uhkia, vaikka hän kertoikin tarkkaan niiden ekologiasta, elinkaaresta ja ravinnonhankintatavoista. Kollegani olivat panneet merkille samantapaisia käytäntöjä muualla maailmassa. Päätimme käydä perusteellisesti läpi villieläinturismia koskevaa tieteellistä kirjallisuutta ja selvittää, kuinka niukasti luonnonsuojelun sanomaa alalla levitetään, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Alvaro Fernández-Llamazares Helsingin yliopistosta. Mielestämme villieläinturismia toteuttavien tahojen tekemä tunneperäinen sitouttaminen ja tietoon perustuva toiminta voivat avata uria uudenlaiselle, luonnonsuojeluun pohjaavalle matkailulle.  

Tutkimus tarjoaa villieläinturismiin liittyvän luonnonsuojeluviestinnän parantamiseen tarkoitetun keinovalikoiman. Tämä perustuu viiteen periaatteeseen: 

  • korostetaan myönteistä viestiä
  • tarjotaan tietoa siitä miten turistit voivat toimia luonnon hyväksi
  • osallistetaan turisteja tutkimukseen tai käytännön suojelutyöhön
  • yhdistetään kulutustottumuksien vaikutukset luontokokemuksiin 
  • vaalitaan pitkäaikaista vuorovaikutusta ennen ja jälkeen matkailun.

Fernández-Llamazares mukaan näin voitaisiin sitouttaa villieläinmatkoilla käyvät turistit tunnepohjaisesti ja voimaannuttaa heidät osallistumaan päämäärätietoisesti suojelutoimintaan. 

– Jatkuvasti kertyvän uuden tutkimustiedon mukaan villieläinturismin avulla voitaisiin mullistaa matkailijoiden ympäristöön liittyvää tietämystä, asenteita ja toimintaa yhdistämällä omakohtaisiin villieläinkokemuksiin toimivaa suojeluviestintää, toteaa Fernández-Llamazares. Tällainen viestintä ei kuitenkaan aina ole tärkeysjärjestyksessä korkealla monenkaan villieläinmatkailutoimijan listalla, eivätkä ne tarjoa turisteille kokonaiskuvaa ympäristön tilasta.

Tutkimus kartoittaa tehokkaita tapoja kasvattaa villieläinmatkailusta mahdollisesti saatavaa hyötyä. Empiiristen tutkimusten mukaan matkailutoimijat voivat edesauttaa suojelumyönteisyyttä hyödyntämällä villieläinten näkemisen herättämiä tunteita turisteissa.

– Minulla on tästä omakohtaista kokemusta: villieläinten näkeminen luonnossa synnyttää syvän tunneyhteyden kokijan ja eläinten välille. Turisteina emme kuitenkaan aina pysty siirtymään yksittäisistä yhteyksistä toimimaan niin, että parannamme villieläinten elinmahdollisuuksia, toteaa yksi artikkelin kirjoittajista, Aina Brias-Guinart Helsingin yliopistosta. Siksi laadimme periaatteet, joiden avulla villieläinmatkailutoimijat voivat lisätä toimintansa luonnonsuojelullista vaikuttavuutta ja tarjota samalla turisteille merkittävämpiä kokemuksia.

Alkuperäinen artikkeli 

People & Nature. Principles for including conservation messaging in wildlife‐based tourism. Álvaro Fernández‐Llamazares, Sara Fraixedas, Aina Brias‐Guinart, Julien Terraube. 30 June 2020, DOI: 10.1002/pan3.10114