Kärjistyvien ympäristökriisien aikana "vihreä talous" on sekä muotisana että vakavan pohdinnan aihe. Termillä tarkoitetaan planeetan kantokyvyn rajoissa pyörivää taloutta.
WWF ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edelläkävijäksi brändäytynyt mineraali- ja metalliteknologiayritys Outotec järjestivät 20.11. toista kertaa Vihreän talouden seminaarin, tällä kertaa yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyn avajaisten yhteydessä.
Mammutti antaa vihiä siitä, miten taloutta tulisi suunnitella.
Seminaarin pääpuhuja, Lontoon luonnonhistoriallisen museon professori Adrian Lister on tutkinut sekä jääkauden jälkeisissä mullistuksissa kadonnutta mammuttia että sen nykysukulaisia, nopeasti uhanalaistuneita norsuja. Hänen mukaansa sukupuuttoon kuollut suurnisäkäs antaa vihiä tulevaisuudesta ja siitä, miten taloutta ja yhteiskuntaa tulisi suunnitella.
– Yhdysvalloissa on perinteisesti kannatettu teoriaa, jonka mukaan ihmiset metsästivät mammutit sukupuuttoon, kun taas Euroopassa on korostettu jääkauden jälkeisten ilmastonmuutosten vaikutuksia, Lister sanoo.
Professori uskoo, että molemmat ovat osin oikeassa. Hän on tutkinut mammuttien levinneisyyttä ajoittamalla fossiililöytöjä ja muita ajan jälkiä. Jääkauden väistyessä nopeasti lämpenevä ilmasto hävitti Euroopasta muutaman vuosituhannen aikana ruohoiset maat, mammuttien omimmat elinympäristöt. Metsä valtasi alaa, mammutit vetäytyivät Siperiaan.
Viimeiset kääpiömammutit kuolivat vasta nelisen tuhatta vuotta sitten.
– Suuret nisäkkäät vähenivät Euroopasta, kun ihmiset lisääntyivät. Jäljelle jääneitä mammutteja metsästettiin entistä kovemmin. Viimeiset kääpiömammutit kuolivat vasta noin 4 000 vuotta sitten Wrangelinsaarelta. Metsästys antoi todennäköisesti viimeisen iskun.
Kuinka tupla-ahdinko voitetaan
Jääkauden jälkeistä aikaa on järkevä verrata nykyiseen. Ilmaston lämpeneminen oli tuolloin edellisen kerran yhtä nopeaa kuin nyt, ja planeettaamme koetteleekin parhaillaan samantapainen sukupuuttoaalto kuin jääkauden jälkeen.
Elefanttikannat ovat romahtaneet viime vuosikymmeninä. Pääsyitä on kaksi: elinympäristöjen häviäminen ja norsunluun salametsästys. Pienenevät ja yhä ahtaammilla alueilla asuvat populaatiot ovat yhä haavoittuvaisempia metsästykselle.
– Norsuja uhkaa siis aivan sama kaksinkertainen vaara, joka tappoi mammutit, Lister vertaa.
Menneisyydestä voi tutkimuksen varassa onneksi päätellä selkeät pelastusohjeet. Norsunluun markkinat on tuhottava, ja suojelualueverkostojen tulee olla riittäviä.
Ennennäkemättömän lämmintä
Norsun ja muun biodiversiteetin suojelemiseksi on tärkeää hillitä ilmastonmuutosta. Tähän asti Ihmiskunta on heikentänyt elinympäristöjä tuhoamalla niitä itse, mutta tulevaisuudessa myös ilmastonmuutos ajaa eliöitä ahtaalle.
Ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä vakavoittaa se, että elämme jääkausien välisen jakson lämpöhuipulla, Lister korostaa. Ennakoidut kaksi, neljä tai kuusi lisäastetta tällä vuosisadalla kasautuvat jo valmiiksi hyvin lämpimän ajan päälle. Tilanne on nykylajeille uusi.
Kun talous on ajanut biosfäärin romahduksen partaalle, paleobiologia voi antaa vihreään talouteen vielä toisenkin näkökulman.
Valitettavasti suhtaudun Bill Gatesin lailla hieman skeptisesti markkinoiden kykyyn korjata tilanne.
– Ajatus vihreästä talouden mahdollisuudesta perustuu ihmisen kykyyn muuttaa kulttuuriaan nopeasti, kommentoi Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius.
Siis samaan kykyyn, jonka turvin ihminen on saanut nykymullistukset aikaan.
– Kuten Bill Gates, olen valitettavasti hieman skeptinen vapaiden markkinoiden kykyyn edistää tarvittavaa kehitystä, Fortelius jatkaa.
Muutosta ilmassa -näyttely avattiin yleisölle 21.11. Luonnontieteellisessä museossa Arkadiankadulla