Luonnonsuojelua tehostettava ilmaston- ja elinympäristömuutosten takia

Kahdessa tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen laadun muutoksen vaikutuksia suomalaisiin lintulajeihin. Samalla selvisi, että lähes kaikkien tutkittujen lintulajiyhteisöjen tilanne oli heikentynyt.

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön tehostumisen yhteisvaikutus uhkaa luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Kansainvälisesti sovittujen luonnonsuojelutavoitteiden onnistumisen arvioimista varten tarvitaan myös luotettavia seurantamenetelmiä.

Uusia seurantatyökaluja luonnonsuojelun tueksi

Linnut reagoivat nopeasti ympäristönmuutoksiin ja niistä on olemassa hyvälaatuista seuranta-aineistoa, minkä takia niitä käytetään yleisesti useista lajeista koostuvissa yleisindikaattoreissa. Indikaattorit kertovat alueen luonnon monimuotoisuuden muutoksista.

– Nämä indikaattorit toimivat tehokkaina työkaluina päätöksentekijöille luonnonsuojelun toimivuuden mittaamisessa, kertoo perjantaina väittelevä tutkija Sara Fraixedas Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Lähes kaikissa nyt tutkituissa lintulajiyhteisöissä Suomessa lajien yleisrunsautta kuvaava indikaattori oli laskeva. Erityisesti soiden, metsien ja kosteikkojen lintujen tilanne on huolestuttava, koska soiden ojitus, turvetuotanto, tehometsätalous ja vesistöjen liika rehevöityminen ovat vaikuttaneet negatiivisesti lintuyhteisöihin. Suolinnuston tilanne on heikentynyt myös Ruotsissa ja Norjassa.

Talviset kaupunki- ja vesilinnut ovat puolestaan runsastuneet maassamme talviruokinnan ja ilmastonlämpenemisen myötä.

Suojelualueverkostomme ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin

Vesilinnut reagoivat muuttuvaan ilmastoon voimakkaammin kuin monet muut lintulajiryhmät. Tutkija Diego Pavón Jordanin väitöstutkimus osoittaa, että vesilintulajit voivat vaihtaa nopeasti talvehtimisalueitaan ilmastonmuutoksen takia.

Väitöstyössä tarkasteltiin myös yksittäisenä lajina Euroopan Unionin lintudirektiivin nojalla suojellun uivelon talvehtijamääriä eri puolilla Eurooppaa. Kävi ilmi, että Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintujen osuus koko talvikannasta on kasvanut vuosina 1990–2011 kuudesta prosentista 32:een. Samalla moni yksilö päätyy talvehtimaan suojelualueiden ulkopuolelle.

– Uivelon talvikanta kasvoi Pohjois-Euroopassa lähes kaksi kertaa nopeammin kuin eteläisemmän Euroopan suojelualueilla, kertoo perjantaina väittelevä Diego Pavón Jordán Luomuksesta.

Pavón Jordánin tutkimus kuitenkin paljasti, että Suomessa vain viisi ja Ruotsissa vain 21 prosenttia uiveloista talvehti suojelualueiden sisäpuolella. Esimerkiksi Virossa ja Tanskassa vastaavat luvut olivat 90 ja 91 prosenttia.

Tutkimuksen tulosten perusteella EU:n suojelualueiden kattavuutta tulisi päivittää säännöllisesti. Suomi esimerkiksi ei ole päivittänyt täällä talvehtivien vesilintujen suojelualueita EU:hun liittymisen jälkeen, joten verkosto ovat ilmastonmuutoksen takia auttamatta vanhentuneet.

Molemmat väitöskirjatyöt korostavat, että niin ilmasto kuin ihmisen maankäyttö vaikuttavat lajien runsauteen, ja nykytilanteen parantaminen edellyttäisi aktiivista panostusta suojelutyöhön sekä toteutettavien toimenpiteiden seurantaa. Tutkimukset perustuvat Suomessa ja Euroopassa vapaaehtoisten lintuharrastajien keräämiin pitkäaikaisiin seuranta-aineistoihin.

 

MSc Diego Pavón Jordán väittelee 5.5.2017 klo 9 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Waterbirds in a changing world: Effects of climate, habitat and conservation policy on European waterbirds. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum (aud C205, Arkadiankatu 7)

MSc Sara Fraixedas väittelee 5.5.2017 klo 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Bird populations in a changing world: implications for North European conservation. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum (aud C205, Arkadiankatu 7)

Lisätietoja:

Tutkija Diego Pavón Jordán, Luonnontieteellinen keskusmuseon, diego.pavon-jordan@helsinki.fi, 044-506 1210 (englanniksi)

Tutkija Sara Fraixedas, Luonnontieteellinen keskusmuseo, sara.fraixedas@helsinki.fi, 044-958 6456 (englanniksi)
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-137 5732
Erikoistutkija Andreas Lindén, Yrkeshögskolan Novia, andreas.linden@novia.fi, 050-344 639 99

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys