Röyhtäilevä ja piereskelevä karja on suuri syypää maatalouden valtaviin kasvihuonekaasupäästölukuihin. Metaania ja muita haitallisia kaasuja karkaa ilmaan myös lehmänläjistä. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan yli viidennes ihmisten aiheuttamista päästöistä on peräisin maataloudesta.
Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat tuoreessa PLoS ONE -tiedelehdessä artikkelin, jonka mukaan laidunten lantaläjissä elävät kovakuoriaiset vähentävät sonnan aiheuttamia haittoja.
– Tärkeää ei ole vain läjistä vapautuvan hiilen kokonaismäärä. Merkittävämpää on, missä muodossa se vapautuu, selittää tutkimusryhmää johtanut yliopistonlehtori Tomas Roslin.
– Jos hiili on ensin sitoutunut kasveihin hiilidioksidina ja vapautuu sitten samassa muodossa lehmästä, ei sen kierrolla eläimen kautta liene suurtakaan ilmastovaikutusta. Mutta jos hiili muuntuu prosessin aikana metaaniksi, joka on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, ovat lehmien haitat suuremmat.
Lanta on erinomaista ravintoa useille eliöille, ja jo siinä elävien kovakuoriaislajien määrä on valtava, osapuilleen yhtä suuri kuin koko maapallon lintulajisto. Pohjois-Euroopan lantakuoriaisista moni viettää lantaläjissä koko elämänsä.
– Kuoriaiset vaikuttavat nimenomaan siihen, missä muodossa lantaläjistä karkaa hiiltä, kertoo Roslinin hankkeessa maisteritutkielmansa tehnyt Atte Penttilä.
– Uskomme, että kuoriaisten vaikutus perustuu lähinnä niiden tapaan kaivella käytäviä ruokaansa. Metaania muodostuu pääosin hapettomissa oloissa, mutta kuoriaisten käytävät ilmastoivat läjiä.
Jos kuoriaiset pystyvät vähentämään metaanipäästöjä, niiden panos on merkittävä, Roslin sanoo.
– Siinä tapauksessa meidän tulee huomioida ne laskiessamme maidon- ja lihantuotannon kokonaisilmastovaikutuksia.
Lantakuoriaisten biologiaa sekä helsinkiläisessä että oxfordilaisessa ryhmässä tutkiva Eleanor Slade näkee artikkelin esittelemät tulokset sekä kiehtovina että huolestuttavina.
– Maailman lihankulutus kasvaa ja samaan aikaan monet lantakuoriaiskannat ovat jyrkässä laskussa. Karjankasvatuksen päästöt näyttävät siis auttamatta kasvavan.