Kun sataa, kaupunki tulvii. Sadevesi ei pääse imeytymään asfaltin ja rakennusten peittämään maahan. Vesivirrat kuljettavat mukanaan mikromuovia, ravinteita, raskasmetalleja ja kiintoainesta.
Yksin pääkaupunkiseudulla hulevesiin päätyy yli 2 000 tonnia mikromuoveja vuodessa. Niitä kertyy monista lähteistä kuten autonrenkaista ja tiemerkinnöistä.
— Ilmastonmuutoksen vuoksi rankkasateet yleistyvät, joten hulevesien hallinta on entistä tärkeämpää, Helsingin yliopiston ympäristöekologian dosentti Kirsi Kuoppamäki tähdentää.
Kasvillisuus parantaa suodatustulosta
Kuoppamäki osallistui hankkeeseen, jossa tutkittiin laboratorio-oloissa, mitkä materiaalit siivilöivät parhaiten hulevesien mikromuoveja ja muita epäpuhtauksia sekä kiintoainesta. Perinteinen suodatushiekka oli monelta osin lähes optimaalinen materiaali, ja myös betonimurska, biohiili ja kevytsorat toimivat erinomaisesti. Ne kaikki seulovat nesteestä tehokkaasti sekä mikromuovit että kiintoaineksen.
Kasvillisuus vielä parantaa puhdistustulosta: mikromuovia kerääntyi etenkin kasvien juurien tekemiin kanaviin.
Painanteita ja arkkuja Helsingissä ja Espoossa
Tutkijat ovat olleet mukana myös biosuodatusrakenteiden testauksessa. Helsingin yliopisto ja neljä eteläsuomalaista kaupunkia kumppaneineen kokeilivat hulevesien puhdistusta ja hallintaa seitsemässä mallikohteessa. Suodatusta harjoiteltiin muun muassa raskaasti liikennöityjen teiden varsille rakennetuissa biosuodatuspainanteissa Espoossa sekä Mechelininkadun valumavesien suodatusarkussa Helsingissä.
Koetuloksia hyödyntäen Lahden Hennalaan on rakennettu hulevesille laaja biosuodatuskenttä, johon yhdisteltiin kolmea suodatusmateriaalia. Lahti, Euroopan ympäristökaupunki 2021, panostaa muutenkin hulevesien puhtauteen. Kaupunki asentaa kaikkien keinonurmikenttiensä sadevesikaivoihin raekeräimet, jotka estävät kumirouheen kulkeutumista.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2020.