Kaupunkisuunnittelu huomioi kerrostumat

Opiskelijat yhdistivät voimansa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Tuloksena on erilaisia näkymiä tulevaisuuden kaupunginosaan.

Köyhyys. Merellisyys, retket ja yhteisöllisyys. Teollisuus, rautatie, kaasu- ja sähkölaitokset. Jatkuva muutos, keskiluokkaistuminen, urbaani.

Mielikuvapilvi Sörnäisten rantatiestä ja Merihaasta kertoo alueen historiasta 1800-luvun lopulta nykypäivään. 1920-luvulla työväenyhdistykset tekivät veneretkiä lähisaariin virkistymään. 2020-luvun kaupunkilaiset kenties tutkivat rantoja kaupunkikanooteilla.

Yhteistyössä kaikki voittavat

Kun kaupunkisuunnitteluvirastolle ehdotettiin yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa, vastaus oli innostunut kyllä. Sopiva aluekin löytyi: Hakaniemenrannan ja Merihaan kaavauudistuksista oltiin parhaillaan neuvottelemassa. Aluetta odottaa kova mullistus, kun kaupungin keskusta laajenee itään. Joutomaalle alkaa lähivuosina syntyä asuntoja, liiketiloja ja virkistysalueita. Kaavaa suunnitellessa halutaan huomioida myös asukkaiden toiveet ja alueen historialliset kerrostumat.

Syksyllä järjestetty kurssi Suunniteltu ja koettu kaupunki vastaa juuri tähän tarpeeseen. Ensin vierailuluennot avasivat alueen ulottuvuuksia, historiallisia kerrostumia ja kieltä. Sitten suomen kielen, pohjoismaisten kielten, kansatieteen ja historian sekä maantieteen ja suunnittelun opiskelijat miettivät pienryhmissä tutkimuskysymyksiä ja -metodeja, tutustuivat aineistoon ja törmäyttivät erilaisia opiskelun ja tieteenalan käytäntöjä. Opiskelijoiden ideoimat työt voivat aikanaan päätyä varsinaiseen kaavasuunnitelmaan saakka.

– On arvokasta ja innostavaa, että kurssilla voidaan tehdä konkreettista kaupunkisuunnittelua, toteaa suomen kielen yliopistonlehtori Terhi Ainiala, yksi kurssin vastuuopettajista. Muut vastuuopettajat ovat kansatieteen professori Pia Olsson ja Aalto-yliopiston maankäytönsuunnittelun ja liikennetekniikan yliopistonlehtori Hanna Mattila. Kurssi on osa humanistisen kaupunkitutkimuksen verkoston ohjelmaa.

– Yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on sujunut todella mainiosti, Terhi Ainiala kehuu.

– Viraston suunnittelijat ovat olleet mukana kurssin kulussa ja kommentoineet opiskelijoiden ideoita. Kaikki voittavat: kaupunki saa monipuolisempaa ja syvällisempää aineistoa kuin heillä on virkatyönään mahdollista kerätä, opiskelijat saavat monitieteistä kokemusta, ja kaikki kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan valmiisiin suunnitelmiin.

Monitieteinen, monikerroksinen, moniniminen

Pienryhmät on koottu tieteidenvälisyyden periaatteella siten että opiskelijoiden eri alan asiantuntemus tukee toisiaan.

– Aalto-yliopiston opiskelijat tuovat kaupunkiympäristön tutkimukseen ja suunnitteluun teknistä osaamista ja kaipaavat sen rinnalle humanistisen näkökulman, Terhi Ainiala kertoo.

Tunteita, muistoja, merkityksiä ja identiteettejä tutkiva pienryhmä lähestyi aihetta sekä historiallisesta että nykyisyyttä tutkivasta näkökulmasta.

– Ryhmämme sovelsi useita menetelmiä. Historiallisten, kirjallisten lähteiden lisäksi käytimme PehmoGIS-menetelmillä kerättyä aineistoa onnen paikkojen visualisointiin. Jaoimme alueen toimijoille sähköistä kyselylomaketta sähköpostitse, Facebook-sivustoilla ja QR-koodilla ilmoitustauluilla, kertoo kansatieteen opiskelija Marianne Rytkönen.

Rytkösen mieleen on jäänyt erityisesti Merihaan ja Sörnäisten rantatien alueen kaksijakoisuus.

– Alueeseen liitetään sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia, muistoja ja merkityksiä. Erityisesti Merihaan arkkitehtuuri, mutta myös Sörnäisten rantatien autobaana, eroaa ympäristöstään. Alueesta usein joko tykätään tai sitä inhotaan.

Myös nimistö on konkreettinen osa kaavasuunnittelua. Uusi alue tulee tarvitsemaan uutta nimistöä: katuja, kujia, aukioita, puistoja. Historia on läsnä Hakaniemen alueen nykyisessäkin nimistössä. Esimerkiksi Säästöpankinranta on saanut nimensä ravintoloitsija Kajsa Wahllundin perustamasta ravintolasta, jota kutsuttiin Sparbankeniksi. Sinne ylioppilaat kantoivat rahojaan 1830-luvulla.

John Stenbergin ranta on nimetty nykyisen hotelli Hiltonin kohdalla sijainneen konepajayrityksen mukaan. Sittemmin Stenbergin konepaja fuusioitiin Wärtsilään. Sirkuskatu on jo nimistöstä kadonnut: se oli Paasivuorenkadun vanha nimi, tapettitehtaasta maneesiksi muutetun Siltasaaren sirkuksen mukaan.

Nimistö onkin Terhi Ainialan ominta alaa. Yksi ryhmistä tutkii nimiä symboleina: miten alueen kaupalliset nimet kuvaavat historiaa ja paikan erikoisluonnetta. Hakaniemen alueelle on suunnitteilla myös uusi hotelli. Terhi Ainiala onkin heittänyt opiskelijoilleen haasteen: keksikää hotellille nimi! Vaikka siitä ei tulisikaan virallista nimeä, se voisi silti vakiintua käyttöön kaupunkilaisten suussa.

 

Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelijoita

Opettajalle kurssi on tuottanut tavallista enemmän työtä, erityisesti koska kurssikonsepti on uusi. Terhi Ainiala on tehnyt aikaisemminkin projektikursseja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, mutta tällä kertaa liikkuvia osia oli paljon enemmän: yhteistyö viraston suunnittelijoiden kanssa, oppiaineiden ja -laitosten välinen yhteistyö, näyttelyn rakentaminen ja materiaalien laatiminen. Toisaalta yhteistyö opettaa, sekä opettajaa että opiskelijaa.

Kurssiformaattiin onkin suunnitteilla jatkoa.

– Voisimme valita tarkasteltavaksi jonkin toisen ajankohtaisen ja kiinnostavan alueen Helsingistä, Ainiala kaavailee.

– Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty Rastilaa. Kurssi voitaisiin järjestää myös muilla kielillä. Tärkeintä ovat kuitenkin yhteistyökykyiset ja -haluiset ihmiset. Jos tahtoa on, asiat saadaan sujumaan.

Yhteistyö oppilaitosten välillä ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa on yliopistolla arvostettua ja toivottua. Suunniteltu ja koettu kaupunki -kurssin kaltaiset projektit voivat kantaa myös opiskeluaikaa pidemmälle: ne voivat poikia työharjoittelupaikkoja tai tulevan työpaikan.

Kurssin antia esittelevä posterinäyttely Kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-tilassa on avoinna 7. tammikuuta saakka. Näyttely on maksuton. Samassa tilassa voi tutustua alueelle kaavaillun hotellin suunnittelukilpailun töihin.

 

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys