Kaivostoimintaa asteroideihin

30.6.2014
Komeettatutkimuksen komeetat ja asteroidien asiantuntijat parveilevat Helsingissä tällä viikolla.

Ajatukset sinkoilevat kuin meteoriparvi, kun viitisensataa aurinkokunnan pienkappaleiden tutkijaa 44 maasta kokoontuu tällä viikolla Helsinkiin alan suurimpaan konferenssiin.

Nimekkäimpiin puhujiin kuuluvat ensimmäisen rengassysteemin asteroidin ympäriltä löytänyt ranskalainen Bruno Sicardy, näytteitä haalivan tutkimusrobotin asteroidin luo ja takaisin luotsanneen japanilaiskomission johtaja Makoto Yoshikava sekä ruotsalainen Anders Johansen, joka hiljan kohahdutti tiedemaailmaa pyörreteorialla.

Pyörreteoria selittää, miten aurinkokunnan alkuaikojen pölykiekoissa saattoi syntyä massakeskittymiä, joista planeetat sitten saivat alkunsa.

Kuinka taivaankappale hajotetaan?

ACM- eli Asteroids Comets Meteors -konferensseissa komeettojen liikkeitä koskeva perustutkimus kohtaa käytännön sovellukset, joiden päämääränä on estää taivaankappaleiden törmäykset Maahan.

‒ Kuuma kysymys tässä on pienkappaleen rakenne, tähtitieteen professori ja konferenssin tieteellinen pääjärjestäjä Karri Muinonen sanoo.

‒ Onko se rakentunut hiekkasäkkimäisesti useista palasista, jolloin pienikin tuuppaus voi rikkoa kappaleen muodon ja sinkauttaa siitä osan ulos? Vai onko kyse kivimonoliitista, jonka hajottaminen vaatii järeämpiä keinoja?

Kaivostoimintaa asteroidilla

Uutena teemana pienplaneettayhteisöön on tullut kaivostoiminta. Vielä tällä vuosisadalla saattaa käydä kannattavaksi louhia asteroideista harvinaisia maametalleja, joita käytetään pieninä pitoisuuksina esimerkiksi vahvoissa magneeteissa ja tietokoneiden näytöissä.

Alkuvaiheessa metalleja arvokkaammaksi löydöksi kelpaa kuitenkin paljon arkisempi aine ‒ vesi.

‒ Vesi on painavaa lähettää avaruuteen ja lisäpaino maksaa tuhansia dollareita kilolta, konferenssijärjestäjä ja tähtitieteen tutkija Mikael Granvik sanoo.

Tutkimusrobotit ja avaruusalukset pystynevät tulevaisuudessa valmistamaan asteroidien vedestä polttoainetta.

‒ Asteroidin vesi voidaan höyrystää lämmittämällä, ja edelleen hajottaa hapeksi ja vedyksi aurinkokennojen tuottaman sähkön avulla. Siinä ovat polttoaineet valmiina.

Nimet juontuvat kaukoputkikaudelle

Konferenssin nimeenkin sisältyvien taivaankappaleiden, asteroidin ja komeetan, erottelu on hieman keinotekoista. Määritelmät juontavat historiaan, aikaan jolloin taivasta voitiin tutkia vain kaukoputkella. Asteroidi näyttäytyi kaukoputkessa pistemäisenä, komeetta utuisena tai pyrstökkäänä.

Professori Muinonen korostaakin, että konferenssin keskeinen arvo on saada asteroidi-, komeetta- ja meteoritutkimusyhteisöt koottua samaan paikkaan.

Pieni pienkappalesanasto:

  • Asteroidi = Aurinkoa kiertävä pienkappale, joita on runsaimmin asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.
  • Komeetta = Pienkappale, jolla havaitaan pyrstö. Komeetat ovat yleensä aurinkokunnan ulkolaidalta tulevia "likaisia lumipalloja", joiden pyrstö syntyy jään höyrystyessä.
  • Nukkuva komeetta = Jäinen pienkappale, jolla jostain syystä ei näy pyrstöä.
  • Aktiivinen asteroidi = Asteroidivyöhykkeen kappale, jolla näkyy pyrstö, vaikka siitä ei ole löydetty vettä.
  • Meteoroidi = Pieni, läpimitaltaan alle metrin kokoinen asteroidi, jonka rata voi törmätä Maan kanssa.
  • Meteori = Meteoroidin palaminen tai räjähtäminen Maan ilmakehässä.
  • Meteoriitti = Maan pinnalle asti päätynyt avaruuden pienkappale.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys