Ilmastohaaste edellyttää suomalaiselta puunkäytöltä merkittäviä uusia innovaatioita

Pariisissa sovittiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Nykymuotoinen suomalainen puubiotalous ei kuitenkaan kokonaisuutena vastaa tähän haasteeseen, kertoo tuore tutkimus.

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla resurssien ehtymisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua voidaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjä vähentämällä ja hiilennieluja lisäämällä. Helsingin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon elinkaarisia hiilidioksidin nettopäästöjä voidaan vähentää erilaisissa Suomen puunkäyttöennusteissa seuraavan sadan vuoden aikana.

Tutkimuksessa tarkastellut vaihtoehdot osoittivat, että mahdollisuudet vähentää nettopäästöjä merkittävästi nykyisestä lisäämällä puunkäyttöä ovat yllättävän pienet.

– Suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuu nopeasti ilmakehään, minkä seurauksena metsien hiilinielun pienentyminen on hyvin keskeinen tekijä tuloksissa. Puunkorjuu heikentää metsien hiilivarannon kasvua. Toisaalta puuta käyttämällä on mahdollista välttää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä, sanoo Helsingin yliopiston dosentti, erikoistutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

Jotta puunkäyttö voisi vähentää nettopäästöjä merkittävästi, koko puun käyttöketju pitäisi optimoida tämän tavoitteen mukaisesti. Se edellyttäisi uudenlaista ajattelua ja hyvin tehokkaita uusia innovaatioita.

– Hiiltä pitäisi varastoida puutuotteisiin pitkäaikaisesti ja lisäksi puulle pitäisi löytää sellaisia käyttökohteita, joissa voidaan tehokkaasti välttää päästöjä, tekniikan tohtori Kim Pingoud korostaa.

– Puun käytöllä on monia hyviä puolia. Tarkastelluissa skenaarioissa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisesta saatavat päästövähennykset eivät kuitenkaan olleet riittävän suuria kompensoimaan menetettyä hiilensidontaa sekä hakkuissa ja tuotantoprosesseissa syntyviä päästöjä, toteaa erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.

– Suomalainen metsänhoito on tuottanut suuren metsäresurssin ja hyvin kasvavat metsät.  Innovoinnissa tulisi hyödyntää tietoa puunkäytön ilmastovaikutuksista huomattavasti nykyistä enemmän, painottaa professori Lauri Valsta Helsingin yliopistosta.

Puubiotaloutta tarkasteltiin kokonaisuutena Suomen nykyisen metsäteollisuuden rakenteen ja parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean valmisteleman vähähiilitiekartan esittämien tulevaisuuden rakenteiden avulla. Yksittäisissä ennusteissa puunkäyttömäärät ja metsäteollisuuden rakenne pidettiin vakiona tarkastelujakson ajan. Tutkimuksessa puunkorjuun vaikutus metsien hiilivarannon kehittymiseen yhdistettiin puunjalostuksen energia- ja materiaalikäytöstä syntyviin päästöihin sekä fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen päästövaikutuksiin.  

Tutkimus on tehty kahden Suomen akatemian rahoittaman hankkeen (ECOSUS, SURE) ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoituksen turvin.

Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L., Pingoud, K. Climate change mitigation challenge for wood utilization – the case of Finland. Environmental Science and Technology. DOI: 10.1021/acs.est.6b00122

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys