Hämeenlinnan Evo on poikkeuksellisen hyvin tutkittu alue, joka on käytännössä toiminut luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille jo vuosikymmenien ajan. Laajentamalla sen metsien suojelualuetta ja yhdistämällä jo suojeltuja alueita pystytään ehkäisemään metsien pirstaloitumista ja muodostamaan alue, jonka luontoarvot ja tärkeys kasvavat tulevien vuosien aikana. Suojelualueelle on tarvetta:
– Vain kolme prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu, kertoo John Loehr, Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori ja tiedekansallispuiston esityksen työryhmän jäsen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tiedekansallispuisto ei pelkästään suojele metsiä, vaan sitä voidaan hyödyntää myös laaja-alaisesti tutkimuksen, opetuksen ja tiedekasvatuksen tukena. Tiedekansallispuistossa retkeilijä pääsee tutustumaan tieteeseen samalla, kun hän nauttii luontokokemuksesta. Evolle suunnitellaan niin osallistavia tiedepolkuja kuin tiedeluontokeskusta. Ne tarjoavat oppimismahdollisuuksia kaikenikäisille vierailijoille.
– Tiedekansallispuiston vieraat pääsevät tutustumaan kenttäbiologien töihin esimerkiksi ottamalla vesinäytteitä, tutkimalla rajattujen alueiden kasveja ja tekemään havaintoja luonnon tilasta. Tarkoitus on hyödyntää myös teknologiaa kansalaistieteen tekemiseen, Loehr kertoo.
Vararehtori Paula Eerola kiittää ympäristöministeriötä tiedekansallispuiston edistämisestä ja esityksen siirtymisestä selvitys- ja valmisteluvaiheeseen.
– Tiedekansallispuisto on hankkeena ainutlaatuinen ja arvokas. Toteutuessaan se on maailman ensimmäinen laatuaan. Puiston perusajatuksena on avata tieteellisen tutkimuksen sisältöjä ja merkityksiä suurelle yleisölle sekä suojella vanhoja metsiämme ja niiden lajeja. Yliopisto tukee tiedekansallispuiston perustamista Hämeenlinnan Evolle, koska hanke tuo tutkittua tietoa kansalaisten arkeen ja suojelee luonnon monimuotoisuutta, Eerola sanoo.
Helsingin yliopiston työryhmän koordinoiman ja nyt jatkovalmisteluun edenneen tiedekansallispuisto-esityksen valmisteluun on osallistunut suuri joukko ihmisiä niin tieteen, luonnonsuojelun, retkeilyn kuin työllisyyden näkökulmista. Helsingin yliopisto, Suomen WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Greenpeace Norden, Museovirasto, Hämeenlinnan alueen luontoyrittäjien Outdoor World -hanke, Kansallispuistot tutuiksi retkeily-yhteisö, Kenttä biologian julkaisuryhmä Kentällä – In the field ja yli 50 tutkijaa.
Lisätietoja:
Linkki ympäristöministeriön 17.11.2020 tiedotteeseen