Passion-lime, vadelma-rosmariini ja mokka-suklaa. Elintarviketieteiden opiskelijoiden kehittämästä härtelöstä löytyy sekä täyteläisiä että raikkaita makuja, ja pääraaka-aineena on lähihärkäpapu.

Sihdissä on härkäpapujauhoa ja jauhosta keitetään härkäpapumaitoa, joka puolestaan jäähdytetään jäätelömassaksi. Hyvä pohjamateriaali, Roosa Kukkonen kehuu: sopii gluteenittomaan, soijattomaan, pähkinättömään ja vegaaniseen ruokavalioon — ja viljelijät löytyvät läheltä.

Lisäksi palkokasvien viljely tekee hyvää pelloille, ja tuottajat ovat osoittautuneet työstään ylpeiksi, härkäpavun jatkokäsittelystä kiinnostuneiksi ihmisiksi.

Härtelön eli härkäpapujäätelön idea syntyi tuotekehityskurssilla Viikin kampuksella, kun elintarviketieteiden opiskelijat saivat tehtäväkseen suunnitella tuotteen jostakin viljasta tai palkokasvista. Moni ryhmä kehitti leivonnaisia tai oluen, mutta Kukkosen ryhmä halusi etsiä vähän kauempaa: jotakin, mikä ei tule ihan ensin mieleen.

— Harkitsimme mämmiäkin, mutta lopulta päädyttiin jäätelöön.

Ravintolapäivä oli jättipotti

Härtelön lyhyeen historiaan mahtuu sekä epäuskon hetkiä että jättipottitunnelmaa.

— Härkäpapumaitoa keittäessä ei vielä vaikuttanut lupaavalta, mieleen tuli lähinnä hernekeitto, Kukkonen kuvailee.

Jäätelökoneesta lopulta saadut maistiaiset olivat sitäkin isompi riemu. Kun härtelö ihastutti tekijöiden lisäksi myös kurssikaverit, Kukkonen ja kumppanit päättivät viedä keksinnön maistille toukokuiseen ravintolapäivään.

Kaikki meni nappiin, Kukkonen arvioi. 35 kilon härtelöerä loppui alkuunsa ja kiinnostuneita yhteydenottoja riitti jälkikäteenkin. Myös Helsinki Design Weekin edustaja sattui maistamaan uutuutta ja kutsui tekijät pystyttämään kojunsa 8.‒9.9. Kaapelitehtaalle. Härkäpaputuote on kuin suunniteltu New Market x Food -ruokatorille, jonka tämänvuotisia teemoja ovat pohjoiset raaka-aineet ja ravinnon trendit.

Jäätelötehdas lainassa

— Nyt jännittää ja vähän hengästyttääkin, Kukkonen sanoo.

Edellisen 35 kilon erän vääntämiseen meni useampia päiviä, ja Design Weekillä tarve on 500 kiloa. Tuotannolle on onneksi nyt väljemmät puitteet, eli kenenkään ei tarvitse ahtautua yliopiston koelaboratorioon eikä turvautua tutkimusmittakaavan jäätelökoneeseen.

— Saimme pienen jäätelötehtaan lainaan, mutta kyllä eri kuumenteluvaiheet silti ottavat aikansa, Kukkonen sanoo.

— Kunhan tämä on saatu alta pois, on aika miettiä tuotannon olosuhteita kaikessa rauhassa.

Opiskelijoilla on nimittäin vahva ajatus jatkaa, ja härtelön ympärille on perustettu yrityskin, Lipasu.

— Haave on saada härtelö ensin vaikka johonkin ihanaan kahvilaan ja miksei lopulta kauppoihinkin.

Koska keksintö syntyi opintokurssilla ja viljateknologian kurssiopettaja Tuula Sontag-Strohmin tehtävänannosta, kehittelyn takaa ei löydy syvällistä kuluttajien mieltymysten selvittelyä.

— Sen verran tiesimme ja tiedämme, että suomalaiset ovat harvinaisen innokkaita jäätelönsyöjiä. Ja vielä poikkeuksellisesti ympäri vuoden.

"Mahtava kurssi!"

Härtelön pääraaka-aineiden kotimaisuus on tekijätiimille tärkeää, mutta makuja on etsitty kauempaakin.

— Kaikki kolme makua eli passion-lime, vadelma-rosmariini ja mokka-suklaa olivat Ravintolapäivässä tasaväkisen suosittuja: kaikki äänestettiin jatkoon.

Kukkonen kumppaneineen mietti ja kokeili vaihtoehtona myös jugurttijäätelöä, mutta perinteisen maito- tai kermajäätelön mukaelma vei voiton. Omien pohdiskeluiden ja analyysien lisäksi kurssilla saattoi nojautua opiskelijakavereiden ja opettajen arvioihin ja tukeen, Kukkonen kehuu.

— Mahtava kurssi! Yliopistolla tehdään ruoka-asioissa todella ajankohtaisia asioita, ja oli hienoa päästä jo opintojen alkupuolella kokeilemaan käytännön tekemistä.

Lue lisää aiheesta: Kestävä kehitys