Käynnissä olevat ilmaston- ja ympäristönmuutokset ajavat kohti muutoksia luonnonsuojelussa.
Näin todetaan Science-lehdessä julkaistussa katsauksessa, jonka kirjoittajina on Helsingin yliopiston professori Mikael Forteliuksen ja tutkija Jussi Erosen lisäksi laaja joukko tutkijoita, poliitikkoja ja juristeja, jotka työskentelevät ICCB:ssä (kansainvälinen luonnonsuojelun verkosto).
On tärkeää tietää millainen ekosysteemi on selviytynyt miljoonia vuosia riippumatta yksittäisten lajien esiintymisestä ja millaisia muotoja ekosysteemillä on ollut vuosien saatossa.
– Tarvitaan paleobiologian ja luonnonsuojelun yhdistämistä, fossiiliaineistot antavat tärkeää tietoa miten tulevaisuuden luonnonsuojelua kannattaa toteuttaa, sanoo tutkija Jussi Eronen Helsingin yliopistosta.
Uudet käytännöt
Kun fossiileista kerätyt aineistot yhdistetään tietoon tämän hetken kasveista, elämistä ja ilmastosta, saadaan uutta tietoa niin muinaisista kuin nykyisistä ekosysteemeistä ja voidaan ennakoida tulevaa.
Joskus tarvitaan ihmisen voimakasta puuttumista, jolla voidaan pelastaa laji kuolemasta sukupuuttoon. Suojeltava laji kenties siirretään kokonaan toiselle seudulle ja lajille otollisten olosuhteiden löytämiseen tarvitaan tietoa ekosysteemistä.
Toisessa tilanteessa voidaan edistää lajin sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Ihmisen vaikutuksen ennakointi
Yhteentörmäykset ihmisen ja muun luonnon välillä ovat väistämättömiä. Jos väestöennusteet toteutuvat, maapallon väkimäärä kasvaa vuoteen 2050 mennessä 3 miljardilla, kun taas muiden lajien elinpiiri kapenee ja yksilömäärä vähentyy. Ihmisen vaikutus luontoon on kiihtynyt viimeisen 50 vuoden aikana, kun olosuhteet pysyivät lähes 11 000 vuotta melko muuttumattomina.
Valintoja on tehtävä
Kun puntarissa on ihmisen ravinnon tarve tai monipuolisen ekosysteemin säilyttäminen, ei vältytä kompromisseilta.
Luonnonsuojelussa tarvitaan niin eri tieteenalojen tutkijoiden yhteistyötä kuin juristejakin mutta myös yhteistyötä valtioiden ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken.
Luonnonsuojelun pitkän tähtäimen tavoitteita on mietittävä, mutta perusongelmaan eli nopeaan väestönkasvuun ja kulutustottumusten muutokseen sekä samanaikaiseen ilmastonmuutokseen on pystyttävä vaikuttamaan, koska niiden vaikutuksesta ollaan nopeasti sysäämässä perinteisiltä asuinalueiltaan niin monia lajeja seuraavina vuosikymmeninä.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Science-lehdessä: Merging paleobiology with conservation biology to guide the future of terrestrial
Lisätietoja:
Tutkija, dosentti Jussi T. Eronen, p. 0407622985 (mieluiten klo 10-17 välillä), sähköposti: jussi.t.eronen@helsinki.fi (huom. ei tavoitettavissa 12.-15.2)
Evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, p. 02941 50837, sähköposti: Mikael.Fortelius@helsinki.fi (matkoilla 13.2 alkaen, tavoittavissa vain sähköpostitse)
Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki, p. 050 448 5770, sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi