Viikin tutkimuspelloille kaavaillaan kerrostaloja

Viikistä halutaan pikaraitiovaunulinjan valmistuttua entistä useamman kotikaupunginosa. Mahtuvatko yliopistolaisten koeviljelmät rakennustyömaiden lomaan?

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 1/2023.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti loppu­syksystä Keski-Viikin kaavarungon, joka esittää tiheää täydennysrakentamista Viikintien pohjoispuolelle. Iso osa kerrostaloista sijoittuisi yliopiston käyttämille pelloille ja koeviljelmille.

— Ehdotus on järkyttävä, toteaa Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelmaa johtava professori Kurt Fagerstedt.

Viikissä on muun muassa koetila ja navetta, jonka asukkaat tarvitsevat rehua.

— Meneillään on mitä moninaisimpia tutkimusohjelmia perustutkimuksesta soveltaviin kokeisiin. Pelloilla on käynnissä hankkeita lähes 20 miljoonan euron edestä.

Tutkijoille on ehdotettu koepeltojen ja kasvihuoneiden siirtoa Vantaalle.

— Siitä seuraisi valtavia logistisia haasteita. On tutkimuksia, joissa kasvien luona täytyy käydä useita kertoja päivässä ja näytteet säilöä heti nestemäiseen typpeen. Koska tutkimustilat kuitenkin pysyvät Viikin kampuksella, en ymmärrä miten tämä olisi mahdollista, Fagerstedt sanoo.

Raiteiden liepeille

Kaavarunkoa valmistelleen arkkitehti Johanna Mutasen mukaan kaupunki toivoo tutkimuksen jatkuvan Viikissä.

— Tavoitteenamme on elävämpi ja monimuotoisempi kampus. Nythän Viikki on kovin hiljainen iltaisin.

Kaupungin näkökulmasta rakentamista puoltavat liikenneyhteydet: Viikkiin tulee ainakin yksi pikaraitiovaunulinja, ehkä toinenkin.

— Kaupungin strategia on laajentua raideliikenteen varsille. Näin saamme toimivaa kaupunkia, jossa auto ei ole elinehto, Mutanen luonnehtii.

Viiden vuoden päästä?

Koepeltojen kohtalo on lopulta Helsingin yliopiston oma asia. Viikin tutkimustilan pellot omistaa valtio, jolta yliopisto on vuokrannut ne 2030-luvun alkuun saakka.

Helsingin yliopiston toimitilajohtaja Teppo Salmikivi arvioi, että uusi kaava tarkoittaa rakentamista myös pelloille ainakin pitemmällä aikavälillä.

— Luonnos koskee noin 10 prosenttia Viikin peltoalasta. Näkisin, että on yliopistonkin kokonaisedun mukaista, että kampus kasvaa ja kehittyy.

Entä mitä tutkijoiden ja opiskelijoiden viljelmille tapahtuu?

— En näkisi, että koeviljely­alueilla rakentaminen alkaa ainakaan viiteen, ehkä kymmeneen vuoteen. Lähtökohtana on, että tutkimus on mahdollista myös rakentamisen käynnistyttyä.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Linnut ja pellot

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ilmaisee huolensa Viikin luonnon ja linnuston kohtalosta: ”Alueen vetovoima perustuu luontoon, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja ekologisuuteen.”

sll.fi > Mielipide Keski-Viikin kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavarungon idealuonnoksesta

Maatila kaupungissa

Suomen urbaanein maatila sijaitsee Viikin kampuksella. Tilan lypsykarjan nurmirehu korjataan Viikin pelloilta.