Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2024.
Coffea arabica auttaa heräämisen tuskassa ja aterian jälkeen, kun luomet alkavat painaa. Arabicaa käytetään yli puolessa maailman kahvituotteista.
Evoluutiotutkija Jarkko Salojärvi ryhmineen otti koostaakseen arabican perimän, samoin Coffea eugenioidesin ja Coffea canephoran, kahvilajien, joiden risteymänä arabica noin puoli vuosimiljoonaa sitten syntyi.
Risteytyminen ei aiheuttanut uudessa lajissa shokkia, vaan evoluutio jatkui samaa tahtia kantalajien kanssa, Salojärvi luonnehtii. Laji on kokenut useita populaatiopullonkauloja, joissa kasviyksilöiden määrä on laskenut pieneksi.
— Kun seurasimme viljellyn kahvin historiaa, kävi ilmi, että yleiset bourbon- ja typica-lajikkeet ovat lähisukulaisia, ja että ne jakavat historian intialaisten varianttien kanssa.
Papuja parrassa
Tämä sopii vanhaan tarinaan Baba Budanista, intialaisesta munkista, joka vuoden 1600 tietämillä salakuljetti parrassaan seitsemän papua Jemenistä, jolla oli tuolloin kahvimonopoli.
Lajikkeiden samanlaisuus tarkoittaa, että taudit voivat aiheuttaa isoa tuhoa. 1800-luvulla kahviruoste tuhosi Ceylonin, nykyisen Sri Lankan, kahvi-imperiumin.
Vuonna 1927 Timorista löytyi sattuman oikusta syntynyt kasvi, arabican ja robustan risteymä, jonka jälkeläisiä kahviruostetta kestävät nykylajikkeet pääosin ovat.
— Valitettavasti laatu on tässä Timorin hybridissä heikompi kuin klassisessa arabicassa, Salojärvi vertaa.
Resistenssigeenejä tutkitaan nyt tarkemmin, minkä lisäksi tutkijat tunnistivat makueron mahdollisia geneettisiä taustoja.
— Genomi auttaa jalostajia saamaan lajikkeeseen sekä huippulaadun että resistenssin.
Yliopistotutkija Jarkko Salojärven ryhmän kahviartikkeli julkaistiin Nature Geneticsissa 15.4. Kirjoittajina oli myös brasilialaisia, genomia hyödyntäviä kahvinjalostajia.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.