Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2023.
Kun mies konttaa omakotialueen takana tai kyykistelee pyörätien vierustalla, ohikulkijat pysähtyvät ihmettelemään.
Heille selviää, että kasvibiologi Pasi Pouta siellä valmistelee väitöskirjaansa bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Nyt on meneillään kolmas tutkimuskesä.
Muoviputkikehikko rajaa neliömetrin kokoisen ruudun. Alalta listataan kaikki siinä kasvavat kasvit ja niiden määrät. Myöhemmin otettavista maanäytteistä selvitetään muun muassa happamuus.
Tähän mennessä Pouta on kartoittanut maisterintutkielmaansa työstäneen Riku Kangasniemen kanssa pääkaupunkiseudulta 140 tutkimusalaa. Niitä on ollut Helsingin keskustassa ja lähiöissä, aina eduskuntatalon viereiseltä kalliolta Nuuksion perukoille. Lajeja on löytynyt 526.
— Yleisimpiin kuuluvat koiranputki, juolavehnä, nurmipuntarpää, vuohenputki ja nokkonen, Pouta kertoo.
Harvinaisemmista kasveista väitöstutkija on kirjannut esimerkiksi hirvenkellon, ketoneilikan ja ahokissankäpälän. Hirvenkello on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut ja ketoneilikka ja ahokissankäpälä silmälläpidettäviä lajeja.
Hoitamaton niitty pusikoituu
Kenttätyön tuloksena syntyy ekologista ja yhteiskuntatieteellistä tietoa, jonka avulla uusniittyjen eli ihmisen kokonaan rakentamien tai voimakkaasti muokkaamien niittyjen lajiston monimuotoisuutta voidaan lisätä.
Tutkimuksensa yhteydessä Pouta on tehnyt myös kyselyn kaupunkien viheralueiden suunnittelijoille, toteuttajille ja ylläpitäjille.
— Kysyn, millaisia haasteita he kohtaavat, miten niistä voidaan päästä yli ja mitä hyötyä niityistä on.
Yksinkertaisimmillaan kaupunkiniityn monimuotoisuutta edistäisi sen niittäminen kukinta-ajan jälkeen elokuussa. Niittojäte tulisi korjata, jotta kasvit saavat tilaa ja valoa.
Jos niittyä ei hoideta, vahvimmat lajit nitistävät muut. Lopulta alue pusikoituu ja metsittyy.
Monipuolinen lajikirjo vetää puoleensa pölyttäjiä. Kaupunkiniityt sitovat hiiltä ja ovat tärkeitä virkistyksenkin kannalta. Sateella kukaan ei tule niitylle piknikille, mutta maa imee vettä.
— Ilman viheralueita hulevesiviemäröinnin rakentaminen muuttuu äkkiä melkoisen kalliiksi.
Juttu on julkaistu Yliopisto-lehden Kentältä-palstalla 5/2023.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.