Helsingin yliopistossa tehdään nyt urakalla töitä innovaatioiden – yritysyhteistyön, innovaatioekosysteemien, yrittäjyyden ja tutkimuksen kaupallistamisen eteen. Kumpulan matemaattis-luonnontieteellisellä kampuksella niin yritysyhteistyöstä kuin innovaatiotoiminnastakin on pitkät perinteet. Kehittämistyötä tehdäänkin jo olemassa olevaa toimivaa mallia ja hyviä käytänteitä täydentäen ja muokaten.
Innovaatiotoiminnasta ja innovaatioekosysteemeistä vastaava johtaja Santtu von Bruun näkee kampuksilla valtavasti mahdollisuuksia lisätä opiskelijoiden ja tutkijoiden työstä nousevien keksintöjen ja ratkaisujen viemistä yhteiskunnan käyttöön.
– Meillä on yliopistolla vielä todella paljon potentiaalia käyttämättä. On tärkeää, että kehitämme innovaatiotoimintaamme yhä enemmän yhden luukun periaatteella. Kynnyksemme pitää olla matalalla ja avun helposti saavutettavaa. Toimintamallien on oltava sellaisia, että siiloja ja raja-aitoja tutkimusalojen välille ei pääsisi syntymään. Monitieteisyys on innovaatiotoiminnassakin avainasemassa, Santtu von Bruun painottaa.
– Käyttöön omaksuttu innovaatio tarkoittaa ennen kaikkea käytäntöön vietyä ratkaisua. Se tarkoittaa usein myös kaupallistamista eli yksinkertaisesti sitä, että tuote, laite tai vaikkapa lääke saadaan ihmisten ja yhteiskunnan käyttöön.
Tavoitteena kokeilua ja luovuutta tukeva innovaatiokulttuuri
Yrityshautomoilla tuetaan tutkijoiden ja opiskelijoiden ideoiden kehitystä kohti kasvukykyistä yritystoimintaa, ideoiden testaamista, ratkaisukeskeistä ajattelua sekä rakennetaan myös verkostoja yrityksiin. Päämääränä on innovaatiokulttuurin vahvistaminen koko yliopistossa.
– On tärkeää vakiinnuttaa tutkijoille ja opiskelijoille sellaiset innovaatiotoiminnan rakenteet ja laadukkaat tukipalvelut, joita he haluavat käyttää. Uskon myös kasvavan kansainvälistymisen tuovan oman panoksensa kulttuuriimme. Euroopan tieteellisesti kovatasoisimmat yliopistot ovat usein myös edelläkävijöitä innovaatiotoiminnassa. Otamme oppia kansainvälisistä kumppaneistamme, Santtu von Bruun korostaa.
Yhteistyön lisääminen myös kotimaassa on tärkeää ja ajankohtaista. Luontevana yhteistyökumppanina Santtu von Bruun näkisi ainakin Aalto-yliopiston, jolla on pitkä kokemus innovaatiotoiminnasta ja yrityshautomoista ja yliopistojen tutkimusalat tukevat toisiaan. Molemmat ovat suomalaisia huippuja.
– Meilläkin on nyt jokaisella kampuksella omat hautomo- ja yrittäjyyspalvelunsa. Helsinki Think Company -yhteisö on osa tätä kokonaisuutta. Se tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille apua sekä työkaluja alkuvaiheen yrittäjyyteen, asiantuntijaksi kasvamiseen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Think Company on rakennettu yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.
– Näissä yrittäjyyspalveluissa vaikuttaa muun muassa 70 eri yrityskumppaniamme, joiden tuen ja kokemuksen saamme käyttöömme. Mukana työssä on myös rahoittajia ja tietysti meidän omat yritysvalmentajamme.
– Hautomoissa opiskelijoiden keksinnöistä kehittyy usein start up -tyyppisiä yrityksiä, joille hautomotoiminta pystyy antamaan paljon apua ja kontakteja. Tutkijat taas tekevät syvälliseen ja pitkäjänteiseen tutkimustietoonsa perustuvia innovaatioita, joista syntyy usein isompia ja laajempia kokonaisuuksia kaupallistettavaksi.
Pitkäjänteinen perustutkimus menestyksen takana
Kumpulassa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnalla on kokemusta tiiviistä yritysyhteistyötä kampuksen alkuajoista lähtien eikä innovaatiokulttuurikaan ole Kumpulalle vieras ajatus. Tästä oiva esimerkki on vuodesta 2015 kampuksella toiminut Kumpula Business Labs, joka tarjoaa asiakkailleen laboratorio- ja toimistotilaa sekä tutkimuslaitteita ja tutkijoiden asiantuntemusta. Asiakkaat ovat löytäneet laboratorion palvelut ja tilauskirjat ovat tiedekunnan dekaani Sasu Tarkoman mukaan täynnä. Kumpulan kampuksella sijaitsee myös Ilmatieteen laitos sekä monia yrityksiä, jotka ovat lähellä tiedekunnan tutkimusaloja.
– Tutkimuksessa olemme hyvin pitkän aikaa tehneet yhteistyötä sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten kanssa. Perinteisiä kotimaisia kumppaneita ovat esimerkiksi Vaisala ja Nokia – meillä on Nokia Bell Labsin kanssa yhteinen Nokia Center for Advanced Research (NCAR). Ulkomaisista yrityksistä esimerkiksi ASM:n kanssa on syvää yhteistyötä atomikerroskasvatukseen liittyen ja yhteinen ALD Center of Excellence.
Kumpulan kampuksella tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen tasosta kertovat myös tiedekunnan rahoituslähteet, joista esimerkkinä tiukan seulan läpi rahoitusta huippututkimukselle myöntävä European Research Council eli ERC. Erittäin tavoiteltuja ja arvostettuja ERC-hankkeita on Kumpulassa käynnissä 12. Kumpula on myös mukana Suomen Akatemian lippulaivaohjelmissa. Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC ja Suomen tekoälykeskus FCAI ovat vaikuttavia osaamiskeskittymiä, jotka lähtevät perustutkimuksesta ja tukevat tulosten hyödyntämistä laajasti yhteiskunnassa. Kumpulan yritysyhteistyö ja innovaatiot syntyvät useimmiten pitkäjänteisestä perustutkimuksesta.
– Tulokset eivät jää pölyttymään, kuuluu meidän mottomme täällä Kumpulassa. Ajattelutapamme ja suhtautumisemme asioihin on ratkaisukeskeinen, se on tärkeä lähtökohta innovaatioillekin, painottaa Sasu Tarkoma.
Emme toimi tyhjiössä
Matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunnan visiossa näkyy Kumpulan asenne, joka pohjaa vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. ”Vuonna 2030 Kumpulan kampus on dynaaminen osaamiskeskittymä, jossa yliopisto, luonnontiedelukio, tutkimuslaitokset ja yksityisen sektorin toimijat luovat yhdessä kestävän kehityksen ratkaisuja.”
Dekaani Sasu Tarkoma tiivistää tulevaisuuden kärkitavoitteet kolmeen pääkohtaan.
– Ensinnäkin haluamme olla dynaamisia ja innovaatiopalveluiden pitää olla saavutettavia. On tärkeää, että potentiaaliset yhteistyökumppanit löytävät meidät ja olemme toimiva kokonaisuus, joka elää ajassa. Viime vuoden lopulla Helsingin kaupungin elinkeinojaosto myönsi yli miljoona euroa Kumpulan innovaatiokampus-hankkeelle 2023-2025. Tässä tavoitteena on yhdessä kaupungin ja Ilmatieteen laitoksen kanssa luoda kampukselle dynaaminen tekoäly-, kestävyys- ja syväteknologiateemojen innovaatioalusta ja keskittymä.
– Toiseksi teemme työtä koko kehittyvän Kumpulan alueen hyväksi. Tarvitsemme kampukselle ja lähialueille lisää elämää eli kauppoja, kahviloita, yrityksiä ja ihmisiä. On myös yliopiston etu, kun alue on vetovoimainen.
– Kolmanneksi nostan teollisuuden tohtoripolku -ohjelman, joka on yhteinen Tampereen yliopiston kanssa ja hankkeessa on mukana Teknologiateollisuus. Tohtoripolku tuottaa tutkimustiedon rinnalla teollisuudelle osaajia, joilla on kyky soveltaa tutkimustietoa liiketoimintalähtöisesti.
Sasu Tarkoma korostaa kaikessa toiminnassa yhteistyön merkitystä. Yhteistyötä tehdään niin tutkimuksessa kuin kehittämishankkeissakin. Innovaatiotoiminnan lähivuosien tulevaisuusnäkymässä Tarkoma kokee von Bruunin tavoin Aalto-yliopiston hyvin luontevana yhteistyökumppanina. Innovaatiot tarvitsevat ympärilleen monipuolista yhteistyötä ja kiinteät yhteydet elävään elämään.
– Emme yliopistossa toimi tyhjiössä, vaan olemme osa yhteiskuntaa. Saamme ympäröivältä maailmalta yhteistyön ansioista esimerkiksi erilaisia data-aineistoja, joita tarvitsemme tutkimustyössä. Saamme myös palautetta ja tietoa siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Vuorovaikutuksen ansioista löydämme uusia tutkimusaiheita ja ongelmia ratkottavaksi tieteen keinoin.