Verkostoitumista ja neuvoja konkareilta – Helsingin yliopiston tutkijat saivat NORDEEP-tapahtumasta taskuunsa hyviä vinkkejä

Miten pääomasijoittajat saisi kiinnostumaan omasta ideasta? Entä mitä kannattaa huomioida, kun luotsaa lupaavaa keksintöä markkinoille? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia syväteknologia-alan NORDEEP-tapahtumassa lokakuussa. Kokoontumiseen suuntasi Helsingin yliopistosta yli 40 tiimiä, ja he osallistuivat kahden päivän aikana yhteensä noin 500 tapaamiseen! Kysyimme, mitä tilaisuudesta jäi käteen.

Väitöskirjatutkija Michael Leetä ilahdutti, että NORDEEPissa pääosaa näyttelivät tiedelähtöiset startupit. Hänen mielestään tapahtumasta on hyötyä kaikille, jotka haluavat kaupallistaa tutkimustuloksiaan ja luoda uusia ratkaisuja yhteiskunnan hyödyksi.

Lee osallistui NORDEEPiin Urban Green Carbon -nimisen startup-tiimin edustajana. Sen tavoite on luoda uudenlainen digitaalinen kauppapaikka, jossa kaupunkien kasvillisuutta voidaan käyttää yhtenä keinona hiilidioksidipäästöjen kompensointiin. Tiimi tahtoo myös demokratisoida päästökauppaa tuomalla sen kansalaisten ulottuville.

– Halusin kertoa ideastamme ja kuulla, toimiiko se yritysmaailmassa. Toisaalta tahdoin myös verkostoitua elinkeinoelämän edustajien kanssa ja löytää mahdollisia yhteistyökumppaneita muilta tieteenaloilta, Lee kuvailee.

Hän kertoo keskustelleensa NORDEEPissä sijoittajien, teknologia-alan asiantuntijoiden, yrityshautomoiden edustajien ja muiden tutkijoiden kanssa. Mukaan tarttui paljon hyödyllisiä kommentteja, joita tiimi aikoo nyt hyödyntää kehittäessään digitaalista kauppapaikkaansa.

– Olemme erittäin varhaisessa vaiheessa, joten voimme helposti muuttaa lähestymistapaamme markkinalle sopivaksi NORDEEPistä saamiemme näkemysten perusteella, hän kiteyttää.

Tutkija Surendra Pradhanin Resource Pulling -tiimi työstää PNext-teknologiaa, jolla voidaan kerätä nitrogeeniä ja fosforia talteen jätevirroista sekä valmistaa niistä mineraalilannoitetta, jolla on pieni hiilijalanjälki. Tiimi ottaa ensiaskeliaan yritysmaailmaa kohti, minkä vuoksi Pradhan lähti NORDEEPiin kuulemaan muiden startupien kokemuksia.

– On hyödyllistä jutella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat jo kohdanneet haasteita ja selättäneet niitä.

Pradhan toivoi myös saavansa pääoma- ja enkelisijoittajilta palautetta tiiminsä ideasta. Tapahtuman aikana hän ehtikin vaihtaa ajatuksia monien muiden osallistujien kanssa. Hän kertoo, että kaikki pitivät ideaa hyvänä, mutta tiimin pitää vielä määritellä tarkemmin, mille markkinalle se tähtää.

– Seuraava askeleemme on etsiä pre-seed-rahoitusta, Pradhan kertoo.

Hän suosittelee NORDEEPiä tutkijoille, jotka tahtovat kartoittaa keksintönsä menestymismahdollisuuksia ja oppia viemään sovellukset tieteellisestä laboratoriosta markkinoille.

– Itse pitää aina omasta ideastaan eikä välttämättä näe sen huonoja puolia. Kun kokeneemmilta saa palautetta, näköala laajenee.

NORDEEPistä saattoi bongata Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtorin Tuomas Martikaisen, joka osallistui startup-tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Martikainen lähti avoimin mielin seuraamaan keskusteluja, sillä tutkimuksen kaupallistaminen on vielä Soc&komissa alkutaipaleella.

–  Innovaatiotoiminta on kiinnostavaa, mutta haemme vielä sopivaa tulokulmaa siihen, Martikainen kertoo.

Hän muistuttaa, että Suomen hallitus aikoo kanavoida merkittävästi rahoitusta korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön. Martikainen uskookin, että NORDEEP-vierailusta voi olla hänelle hyötyä arjessa, jos vaikkapa jokin tutkimusryhmä tarvitsee vinkkejä kaupallistamispolulla etenemiseen.

– Yhteiskuntatieteiden alalla rahoittajat ja kumppanit ovat perinteisesti löytyneet julkiselta sektorilta, hän huomauttaa.

Jatkossa myös keskustakampuksen tutkijoille voi avautua uusia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän kanssa – vaikkapa palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueille tai siinä, että yrityksiä autetaan ymmärtämään kansainvälisiä markkinoita paremmin. Martikaisen mielestä innovoinnin voikin nähdä yhtenä työkaluna muiden joukossa. Hän arvelee, että tutkijat saattavat kiinnostua siitä, kunhan kampuksella syntyy omia menestystarinoita.

– Kysymys on viime kädessä yliopiston perustehtävistä: siitä, miten pystymme soveltamaan akateemista tietoa yhteiskunnan kehittämiseen, mutta toisenlaisin keinoin kuin aikaisemmin.