Tutkijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on hyvä tapa tuoda tutkittua tietoa nopeasti yhteiskunnan käyttöön. Näin ajattelee Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen. Kun tieteentekijät ja elinkeinoelämä tarttuvat yhdessä kiinnostaviin kysymyksiin, syntyy ahaa-elämyksiä ja hiljainen tieto liikkuu.
– Se on hyvin vahva keino siirtää tutkimustuloksia yhteiskunnan hyödyksi, Oksanen sanoo.
Häntä lämmittääkin hallitusohjelman kohta, jossa todetaan, että T&K-rahoituksessa painotetaan tutkimusten ja yritysten yhteistyötä. Oksanen muistuttaa, että vielä 2000-luvun alussa se oli Suomen vahvuus mutta rapautui sitten leikkausten ja poliittisten päätösten vuoksi.
Nyt perustutkimuksen ja kaupallistamisen välistä kuilua on ryhdytty kuromaan umpeen. Esimerkiksi Business Finland ja Suomen Akatemia ovat lanseeranneet tutkimuslähtöistä, yrityksiä kiinnostavaa rahoitusta. Oksasen mielestä Suomen olisikin tärkeää viestiä kansainvälisesti TKI-rahoituksen käänteestä.
– Että Suomi satsaa tähän ja on hyvä maa tehdä tutkimusta.
Myös siitä on pidettävä huolta, että kotimaassa osaajia saadaan tarpeeksi tohtorikoulutukseen. Maan tuoreen hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi Oksanen näkee jatkaa TKI-työryhmän viitoittamalla tiellä.
– Kaikessa, mitä tehdään, pitäisi olla yli viiden vuoden perspektiivi, hän kiteyttää.
Elinkeinoelämä tarvitsee myös humanistien osaamista
Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön vuonna 2019. Säätiö edistää tutkijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä muun muassa Tandem Industry Academia -rahoituksella, jota yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat saaneet vuosittain yli 2 miljoonaa euroa. Tandem-rahoituksia on myönnetty jo 46 hankkeelle, joista Helsingin yliopisto on ollut hakijana kolmessatoista. Lisäksi säätiö tekee omaa tutkimusta ja laatii selvityksiä.
– Emme ole pelkästään rahoittaja, vaan pyrimme edistämään osaamistason nousua, kilpailukykyä ja yhteistyötä muillakin toimilla.
Vaikuttavuussäätiön rahoitusta voivat hakea kaikki tieteenalat, mutta Oksasen mukaan iso osa hakemuksista tulee teknologian ja lääketieteen aloilta. Säätiö kartoittaakin nyt, miten myös humanistit ja yritykset saataisiin yhdistämään voimansa.
– Haluaisimme nähdä enemmän tällaisia hakemuksia. Uskomme, että niille olisi iso yhteiskunnallinen tarve.
Yritysten ja tutkijoiden on tärkeää oppia toistensa kieltä
Toinen pulma on Oksasen mukaan se, että säätiön saamissa hakemuksissa on vähemmän kumppaneina pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Säätiön tuore selvitys osoittaa, että niillä olisi halua yhteistyöhön, mutta resurssit eivät riitä. Esteenä on myös yhteisen kielen puute. Yritykset eivät löydä yliopistoista tarvitsemaansa osaamista.
– Tämä on selvä kohtaanto-ongelma, joka johtuu siitä, että ollaan niin paljon erillään.
Hän kannustaa yhteistyön pohjustamisessa rauhalliseen tahtiin. Heti ei tarvitse jättää yhteistä hankehakemusta, vaan keskusteluja voi käydä parikin vuotta. Tutkijoiden kannattaa lähestyä yrityksiä rohkeasti omista lähtökohdistaan. Valmiin patentin sijaan voi tarjota vaikkapa tutkimuskysymystä.
– Monet yritykset ovat kiinnostuneita saamaan uusia ideoita ja tietoa, vaikka se ei toisikaan uutta tuotetta.
Tutkimuslähtöistä yhteistyön rahoitusta voisi olla enemmänkin
Yksi ikuisuuskysymys on myös tutkimuksen vaikuttavuuden mittaaminen. Oksanen muistuttaa, että esimerkiksi terveystieteissä tulosten kaupallistaminen voi kestää yli 10 vuotta eikä yritystenkään ole helppoa jäljittää, miten mikäkin tuote sai alkunsa.
– Tämä tekee hirveän vaikeaksi arvioida, mikä yksittäisen tutkimuksen vaikuttavuus oli.
Vaikuttavuussäätiö ratkoo pulmaa parhaillaan tarkastelemalla omia hankkeitaan ja kartoittamalla, mitkä seikat niissä ovat johtaneet tulokselliseen yhteistyöhön. Selvitys julkaistaan vuoden 2024 alkupuolella.
Oksasen mukaan on jo paljon todistusaineistoa siitä, että yksityisen ja julkisen sektorin voimien yhdistäminen ylipäänsä kannattaa. Siksi olisikin hyvä lanseerata lisää tutkimuslähtöistä rahoitusta, jossa yhteistyö on yhtenä edellytyksenä.
– Meidän mielestämme sitä kannattaisi tuoda enemmänkin osaksi rahoitusinstrumentteja.