Tutkimuksen kaupallistaminen siivittäisi Suomen nousuun – ”Valtion kannattaisi ehdottomasti käyttää T&K-rahoitusta tähän”

Helsingin yliopisto on lanseerannut tutkijoille uusia kannusteita innovointiin. Kaupallistamista olisi järkevää vauhdittaa myös valtion T&K-rahoituksella, ajattelee kvestori Marjo Berglund.

Helsingin yliopisto on panostanut innovointiin määrätietoisesti jo usean vuoden ajan, ja syykin on selvä – tiedepohjaisia keksintöjä ei kannata jättää hyödyntämättä, koska niissä piilee iso potentiaali koko ihmiskunnan ja maapallon auttamiseen.

Parhaassa tapauksessa syöpähoidot, ilmastonmuutosta hillitsevät teknologiat tai vaikkapa työhyvinvointia tukevat keksinnöt voivat palvella koko maailman asukkaita. Talouttakin ne ohjaavat hyvälle uralle tuomalla Suomelle näkyvyyttä, mikä houkuttelee maahan osaajia ja investointeja.

– Tutkimuspohjaisten innovaatioiden vaikutus yhteiskuntaan on hyvin todennäköisesti todella suuri, toteaa Helsingin yliopiston kvestori Marjo Berglund.

Valtion kannattaisikin nyt tarttua tilaisuuteen ja suunnata yliopistoille lisäresursseja tutkimuksen kaupallistamiseen. Tämä onnistuisi hyödyntämällä T&K-rahoitusta, josta vallitsee jo parlamentaarinen sopu. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi ohjata sitä yliopistoille esimerkiksi tutkimustoiminnan laadun ja laajuuden perusteella käyttäen rahoitusmallin indikaattoreita, Berglund ehdottaa.

– Tällä lisärahalla yliopistot voisivat vahvistaa palveluja, jotka auttavat tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamisessa. Näin koko innovaatiopotentiaali saataisiin käyttöön. Valtion kannattaisi ehdottomasti käyttää T&K-rahoitusta tähän, koska se hyödyttäisi niin kansalaisia kuin Suomen talouttakin, Berglund sanoo.

Tutkijoille uusia kannustimia kaupallistamiseen

Helsingin yliopisto edistää innovointia aktiivisesti myös itse. Syksyllä 2024 yliopisto julkaisi uudet kaupallistamisperiaatteet ja immateriaalioikeusohjeet, jotka tekevät keksintöjen luotsaamisesta markkinoille entistä houkuttelevampaa.

Jatkossa yrittäjätiimit, jotka perustavat esimerkiksi Research to Business -hankkeen jälkeen spinout-yhtiön, saavat siitä itselleen suuremman omistuksen. Helsingin yliopisto tulee osakkaaksi tyypillisesti 15 prosentilla.

– Jos keksintöön liittyy todella paljon immateriaalioikeuksia, yliopiston omistusosuus yhtiöstä voi olla isompikin. Toisaalta se saattaa jäädä myös pienemmäksi esimerkiksi silloin, kun tiimillä on valmiiksi neuvoteltuna huomattava rahoitus, Berglund selvittää.

Myös immateriaalioikeuksia koskevat ehdot ovat nyt paremmat. Jos yliopisto esimerkiksi lisensoi uraauurtavan teknologian, niin sen kehittäneet tutkijat saavat nettotuotoista itselleen 50 prosenttia.

– Kannustimet ovat erittäin tärkeitä siinä, että tiedeyhteisö inspiroituu tuomaan esille keksintöjä ja ideoita, toteaa ohjeiden päivitystyössä mukana olleen Helsingin Innovaatiopalvelujen toimitusjohtaja Marko Hakovirta.

Keksintöilmoituksia kertyi ennätyksellisen paljon

Helsingin Innovaatiopalvelut auttaa tutkijoita aina keksinnön kaupallisen potentiaalin selvittämisestä markkinoiden kartoitukseen ja IP-sopimusneuvotteluihin asti. Neuvoja rahoitus- ja lakiasioihin voi kysyä myös yliopiston omalta kahden hengen tiimiltä, joka vastaa spinouteihin tehtävistä sijoituksista.

Innovaatiopalvelujen avulla on ponnistanut markkinoille jo 28 spinout-yritystä, ja tulevaisuus näyttää lupaavalta.

– Helsingin yliopiston tutkimus tuotti viime vuonna 126 keksintöilmoitusta, mikä on ennätyksellinen määrä, Hakovirta kertoo.

Yliopistolla on useita valttikortteja menestyvien yritysideoiden synnyttämiseksi: monipuolinen tieteenalavalikoima, kansainvälisyys ja vahva osaaminen kaupallistamisesta. Kaiken ytimessä ovat tieteen korkea taso ja taitavat tutkijat.

– Meillä on todella kovan luokan tiedeyhteisöä täällä, Hakovirta sanoo.

Yliopistolähtöiset yritykset hyödyttävät Suomea

Hakovirralla on pitkä kokemus innovaatiojohtamisesta kansainvälisissä teollisuusyhtiöissä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli yhdysvaltalaisissa yliopistoissa johtotehtävissä ja professorina – ja näki siellä monien isojen yritysten nojaavan tieteeseen. Hakovirta ajattelee, että Suomeenkin kannattaisi rakentaa monimuotoisempaa ja korkeaan osaamiseen pohjautuvaa yrityskenttää. Se olisi kriisinkestävämpi myös talouden laskusuhdanteita vastaan.

– Tieteen kaupallistaminen on Suomelle todella iso mahdollisuus. Se on elinehto sille, että pysymme kilpailukykyisinä, Hakovirta sanoo.

Berglund muistuttaa, että yliopistolähtöisten yritysten vaikuttavuus nousee siitä, että ne pystyvät ratkaisemaan isoja globaaleja ongelmia. Samalla ne voivat tuoda maahan verotuloja ja varallisuutta, jotka on sitten mahdollista investoida uusiin kohteisiin.

Tämä toteutuu myös akateemisessa maailmassa: kun yliopisto sijoittaa tutkijoiden yrityksiin, tuotot palaavat hyödyttämään tiedeyhteisöä. Esimerkiksi jättisummalla myydyn Mobidiagin ja muiden spinoutien menestys on mahdollistanut viime vuosien isot panostukset innovaatiopalveluihin.

– Sijoitamme, jotta saamme aikaan hyvän kierteen, Berglund kiteyttää.

Uusituista ohjeista vauhtia innovointiin
  • Helsingin yliopisto on julkaissut syksyllä 2024 uudet kaupallistamisen periaatteet ja immateriaalioikeusohjeen.
     
  • Jatkossa yrittäjätiimit saavat perustamistaan spinouteista isomman omistuksen. Helsingin yliopiston osuudeksi tulee yleensä 15 % (aikaisemmin 25 %).
     
  • Jos keksintöön liittyy paljon merkittäviä immateriaalioikeuksia, yliopiston osuus yhtiöstä voi olla hieman suurempikin. Se voi myös olla pienempi tapauksissa, joissa tiimit pystyvät varmistamaan huomattavan rahoituksen heti spinoutin perustamisen jälkeen.
     
  • Mikäli hankkeeseen ei liity patentoitavia immateriaalioikeuksia, yliopiston omistusosuus saattaa laskea jopa 10 %:iin. Näin voi olla esimerkiksi ohjelmistoyhtiön tapauksessa.
     
  • Myytyjen ja lisensoitujen immateriaalioikeuksien nettotuotoista puolestaan ohjautuu asianosaisille tutkijoille 50 %, tulosyksikölle 30 % ja yliopistolle 20 %. Ennen tutkijat saivat yli 100 000 euron tuotoista kolmanneksen ja pienemmistä summista puolet.
     
  • Uutta immateriaalioikeusohjetta sovelletaan patentoitavien keksintöjen lisäksi tekijänoikeuden alaisiin teoksiin.
     
  • Lue lisää meneillään olevista kaupallistamishankkeista ja uusista periaatteista täältä.